Prenoli

Tässä artikkelissa tutkimme Prenoli:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen historian aikana. Alkuperäistään tämän päivän vaikutuksiin Prenoli on ollut keskustelun, pohdinnan ja tutkimuksen kohteena niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Yksityiskohtaisen analyysin ja perusteellisen tarkastelun avulla uppoudumme Prenoli:een liittyviin olennaisimpiin ja merkittävimpiin näkökohtiin ja tarjoamme laajan ja rikastuttavan näkemyksen, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin sen tärkeyden ja merkityksen nykypäivän yhteiskunnassa.

Prenoli
Tunnisteet
CAS-numero 556-82-1
PubChem CID 11173
Ominaisuudet
Molekyylikaava C5H10O
Moolimassa 86,1 g/mol
Sulamispiste −59,3 °C (214 K)
Kiehumispiste 140 °C (413 K)
Tiheys 0,85 g/cm3
Liukoisuus veteen 17g/100 ml veteen (20 °C)

Prenoli on syttyvää, normaaliolosuhteissa väritöntä nestettä, jolla on tunnusomainen haju. Se kuuluu alkoholien aineryhmään. Prenolista käytetään myös nimiä 3-metyylibut-2-en-1-oli, 3,3-dimetyyliallyylialkoholi ja prenyylialkoholi.

Prenolin moolimassa on 86,1 g/mol, kiehumispiste 140 °C, sulamispiste −59,3 °C, tiheys 0,85 g/cm3, leimahduspiste 50 °C (c.c.), itsesyttymislämpötila 305 °C, taitekerroin 1,442–1,444 ja CAS-numero 556-82-1. Aine liukenee veteen 20 °C:n lämpötilassa 17g/100ml. Prenolin rakennekaava on (CH3)2C=CHCH2OH ja se voi ärsyttää lyhytaikaisessakin altistuksessa voimakkaasti ihoa ja silmiä.

Aineen höyry on ilmaa raskaampaa ja se on haitallista vesieliöille.

Prenolia valmistetaan isomeroimalla isoprenolia tai pelkistämällä prenaalia vedyttämällä. Yhdistettä käytetään esimerkiksi sen esterien ja sitraalin valmistamiseen.[1]

Lähteet

  1. ↑ Charles S. Sell: "Terpenoids", teoksessa Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2006.

Aiheesta muualla