Preussin herttuakunta

Tässä artikkelissa Preussin herttuakunta:tä tarkastellaan eri näkökulmista, ja tavoitteena on tarjota kattava ja täydellinen näkemys tästä aiheesta/nimikkeestä/henkilöstä. Sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen merkitykseen nykyään tutkitaan useita näkökohtia, joiden avulla lukija voi syventyä sen tutkimukseen yksityiskohtaisesti. Tilastotietoja, analyyseja, asiantuntijalausuntoja ja todistuksia Preussin herttuakunta:een osallistuvilta henkilöiltä esitetään tarkoituksena tarjota laaja ja rikastuttava näkemys, joka edistää syvällistä ymmärrystä tästä aiheesta/nimikkeestä/henkilöstä. Tässä artikkelissa pohdimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja ehdotamme mahdollisia ratkaisuja, haasteita ja mahdollisuuksia, joita Preussin herttuakunta tällä hetkellä tarjoaa.

Preussin herttuakunta
Herzogtum Preußen (saksaksi)
Prusy Książęce (puolaksi)
1525–1701
lippu (1525–1657) vaakuna

Preussin herttuakunta keltaisella.
Preussin herttuakunta keltaisella.

Valtiomuoto Puolan läänitys (1525–1657)
Brandenburg-Preussin osa (1657–1701)
Herttua Albrekt Brandenburgilainen (1525–1568)
Albrekt Fredrik (1568–1618)
Juhana Sigismund (1618–1619)
Yrjö Vilhelm (1619–1640)
Fredrik Vilhelm (1640–1688)
Fredrik III (1688–1701)
Pääkaupunki Königsberg
Kielet alasaksa, saksa, puola, liettua
Seuraaja  Preussin kuningaskunta
Preussin herttuakunta (raidoitus) vuoden 1575 paikkeilla.

Preussin herttuakunta (saks. Herzogtum Preußen, puol. Prusy Książęce) oli uskonpuhdistuksen seurauksena perustettu herttuakunta itäisen Preussin alueella vuosina 1525–1701. Se sai alkunsa, kun Saksalaisen ritarikunnan suurmestari Albrekt Brandenburgilainen vuonna 1525 kääntyi luterilaisuuteen, minkä jälkeen hän teki lopun ritarikunnan valtiosta ja julistautui Preussin herttuaksi.[1]

Herttuakunta kuului alkujaan Puolan kuninkaan läänitykseen. Hohenzollern-suvun brandenburgilaisten vaaliruhtinaiden haara peri sen vuonna 1618, jolloin muodostui Brandenburgin-Preussin personaaliunioni. Fredrik Vilhelm, Brandenburgin Suuri vaaliruhtinas, irrotti Preussin Puolan kuninkaan alaisuudesta Wehlaun sopimuksella vuonna 1657 – herttuakunnan itsenäisyys vahvistettiin Olivan rauhassa vuonna 1660, joka päätti Pohjan sodan Brandenburgin osalta. Herttuakunta muuttui Preussin kuningaskunnaksi vuonna 1701, jolloin vaaliruhtinas Fredrik III kruunasi itsensä kuningas Fredrik I:ksi Königsbergissä.

Itä-Preussi

Puolan ensimmäisen jaon jälkeen herttuakunnan aluetta alettiin kutsua Fredrik Suuren käskystä Itä-Preussiksi erotukseksi Länsi-Preussin provinssista, joka muodostettiin Puolalta otetuista alueista (Ermland liitettiin Itä-Preussiin). Provinssit yhdistettiin ensin personaaliunionina vuonna 1824 ja lopulta kokonaan vuonna 1829 Preussin provinssiksi, mutta erotettiin uudelleen vuonna 1878. Itä-Preussi oli Saksan yhdistymisen jälkeen maan itäisin maa-alue vuosina 1871–1945.

Preussin herttuat

Katso myös: Luettelo Preussin hallitsijoista

Preussia hallitsivat herttuoina:

  • Albrekt (1490–1568), hallitsi 1525–1568
  • Albrekt Fredrik (1553–1618), hallitsi muodollisesti 1568–1618, mutta hänen hallitsijakautensa loppupuolella sijaishallitsijoina toimivat:
  • Juhana Sigismund (1572–1619), hallitsi muodollisestikin Preussin herttuana 1618–1619
  • Yrjö Vilhelm (1595–1640), hallitsi 1619–1640
  • Fredrik Vilhelm (1620–1688), hallitsi 1640–1688
  • Fredrik III (1657–1713), hallitsi herttuana 1688–1701, myöhemmin Preussin kuninkaana nimellä Fredrik I.

Juhana Sigismund ja hänen seuraajansa Fredrik III:een saakka olivat samalla myös Brandenburgin vaaliruhtinaita.

Lähteet

  1. ↑ Kari, Risto: ”Saksalainen ritarikunta”, Historian ABC: Kaikkien aikojen valtiot, 5. osa (Rooma–Tylos), s. 149. Tammi, 2002. ISBN 951-31-1097-4
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.

Aiheesta muualla