Pronssikausi Turussa
Tässä artikkelissa tutkimme Pronssikausi Turussa:n aihetta perusteellisesti, analysoimme sen tärkeimpiä näkökohtia ja sen vaikutuksia eri yhteyksissä. Sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen syvennymme yksityiskohtiin, jotka ovat olleet ominaisia Pronssikausi Turussa:lle ajan mittaan, sekä tulevaisuuden näkökulmiin, joita tämän aiheen ympärille suunnitellaan. Tutkimme monialaisen lähestymistavan avulla, miten Pronssikausi Turussa on vaikuttanut eri alueisiin kulttuurista tieteeseen, politiikkaan ja yhteiskuntaan yleensä. Samoin pohdimme Pronssikausi Turussa:n vaikutuksia ihmisten jokapäiväiseen elämään sekä globaaliin panoraamaan. Tämän artikkelin tarkoituksena on viime kädessä tarjota kattava näkemys Pronssikausi Turussa:stä ja tarjota lukijalle syvällinen ja rikastuttava käsitys tästä jännittävästä aiheesta.
Pronssikausi alkoi Turussa ilmeisesti noin 1500 eaa., kun Suomeen tuli uutta väestöä lännestä. Tällöin alkoi myös tapa haudata vainajat suuriin kiviröykkiöihin. Paikallinen väestö omaksui nopeasti uudenlaisen kulttuurin.[1] Turun seutu ei kuitenkaan lukeutunut pronssikauden keskeisiin asutusalueisiin, vaikka Liedon Kotokalliossa onkin tutkittu varhaispronssikautinen hauta.
Läntiseen Suomeen pronssia ja siitä tehtyjä esineitä tuotiin Skandinaviasta ja Keski-Euroopasta. Myöhemmin Suomen asukkaat oppivat itsekin valamaan pronssia, kun vanhoista rikkoutuneista esineistä tehtiin uusia. Pienet peltotilkut ja kotieläimet olivat pilkahdus uudesta aikakaudesta, mutta pronssi tai maatalouden kehittyminen eivät muuttanut suuremmin tavanomaista elämää, vaan metsästys ja kalastus säilyivät edelleen tärkeimpänä elantomuotona suurissa erämaissa asuville ihmisille.[2]
Pronssikauden aikaisia löytöjä on tehty Turusta kivikautisia vähemmän ja löydöt tehtiin suhteellisen myöhään, pääasiassa vasta 1950-luvulta lähtien. Vielä vuonna 1931 arkeologi A. M. Tallgren totesi, että tuntuu kuin koko Aurajoen laakso olisi kokonaisuudessaan autioitunut kivikauden päättyessä, mutta myöhemmät tutkimukset ovat osoittaneet tämän ajatuksen virheelliseksi ja samantapainen löytöniukkuus vallitsee koko Suomessa. Kaivauksissa rannikkoalueen Hiidenkiuasvyöhykkeessä näyttää tässä vaiheessa olevan katkos, eikä asuinpaikoista ole juurikaan viitteitä tai edes hajalöytöjä. Ilmasto oli kuitenkin pronssikaudella asuttamisen kannalta suotuisa ja Aurajokilaakson asutus lisääntyi pronssikauden kuluessa. Saaristo-olosuhteista johtuen laajempaa asutusta ei Turussa vielä syntynyt ja pääosin Turun tienoilla olevia saaria käytettiin ilmeisesti tilapäisinä metsästyksen ja kalastuksen tukikohtina.
Kärsämäestä, josta on löydetty laaja kivikautinen asuinpaikka, on löydetty myös pronssikautista keramiikkaa, mutta niin pieniä määriä, ettei sen perusteella voida sanoa onko paikalla sijainnut pysyvää asutusta pronssikaudella. Aurajoen-Jaaninojan alueella ensimmäiset viitteet kiinteästä asutuksesta ovat Halisista aivan kivikauden lopusta tai pronssikauden alusta.
Hiidenkiukaat
- Katso myös: Hiidenkiuas
Pronssikautisia asuinpaikkoja enemmän Turusta ja sen lähiseuduilta on löydetty pronssikautisia hiidenkiukaita, eli hautaröykkiöitä. Liedon Vanhalinnan alueelta on löydetty hiidenkiuas Kotokallio-nimisen kallion korkeimmalta kohdalta, josta on laaja näkymä länteen ja lounaaseen. Kaivauslöydöt osoittivat röykkiön olleen pronssikautinen, ja kyseisen hiidenkiukaan avulla voitiin muitakin Turun seudun hiidenkiukaita ajoittaa pronssikaudelle. Kakskerran saarella sijaitsevat kaksi hiidenkiuasta ovat samantyyppisiä kuin Kotokallion hiidenkiuas. Toinen niistä sijaitsee Prinkkalan Nunnavuorella saaren koillispäässä, toinen Raustvuoren Vennävuorella. Molemmissa on käytetty rakennusaineena ainoastaan kiviä, molemmat sijaitsevat kallioilla syrjässä myöhemmästä rautakauden asutuksesta.
Turun Kakskerran ja Liedon Vanhalinnan lisäksi Turun seudulta on löydetty hiidenkiukaita Kaarinan Voivalasta. Näiden löytöjen perusteella Turku on kuulunut pronssikaudella tiiviisti hiidenkiuasvyöhykkeeseen, joka kulkee sarajana Suomen rannikkoa pitkin Virolahdelta Varsinais-Suomeen ja edelleen Pohjanmaan kautta Ruotsin rajalle saakka. Myös Ruotsin puolelta Pohjanlahtea on löydetty samantapaisia ainoastaan kivistä rakennettuja hautaröykkiöitä.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Turun maakuntamuseo: Kivikautiset metsästäjät turku.fi. Viitattu 24.6.2009.
- ↑ Turun maakuntamuseo: Pronssi valtaa Suomenniemen turku.fi. Viitattu 27.6.2009.