Turun Osuuskauppa
Tässä artikkelissa Turun Osuuskauppa:n aihetta käsitellään eri näkökulmista. Tarkoituksena on tarjota laaja ja yksityiskohtainen näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta. Näillä linjoilla esitellään Turun Osuuskauppa:een liittyviä eri näkökohtia, mukaan lukien sen historia, vaikutukset yhteiskuntaan, vaikutukset globaalilla tasolla sekä mahdolliset ratkaisut ja haasteet. Asiaan liittyviä erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä analysoidaan myös tavoitteena tarjota tasapainoinen ja täydellinen näkemys, jonka avulla lukija ymmärtää täysin Turun Osuuskauppa:n tärkeyden ja monimutkaisuuden nykyään.
| Turun Osuuskauppa | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osuuskauppa |
| Perustettu | 1901 |
| Toimitusjohtaja | Niklas Österlund[1] |
| Kotipaikka | Turku |
| Toimiala | päivittäis- ja erikoistavarakauppa, liikennemyymälä-, matkailu- ja ravitsemis- sekä tavaratalokauppa |
| Liikevaihto | 731 milj. € (2022) |
| Henkilöstö | yli 2 600 (2022) |
| Omistaja | Yli 171 000 jäsentä |
| Kotisivu | https://www.tok.fi |
Turun Osuuskauppa (TOK) on Varsinais-Suomessa toimiva S-ryhmään kuuluva alueosuuskauppa, jolla on yli 171 000 asiakasomistajaa. Yli 2 600 henkilöä työllistävä TOK on yksi alueensa suurimmista palvelualan työnantajista.[2] Vuonna 2022 yrityksen liikevaihto oli noin 731 miljoonaa euroa.[3]
Historia
Turun Osuuskauppa perustettiin vuonna 1901 edistysmielisten turkulaisten toimesta. Aluksi se toimi nimellä Vähäväkisten Osuusliike. Vuonna 1918 nimi muuttui Turun Osuuskaupaksi.[4] TOK on Suomen ensimmäinen osuustoimintalain aikana perustettu osuuskauppa. Fuusioiden kautta Turun Osuuskauppaan ovat liittyneet Raision Osuusliike vuonna 1927, Piikkiön Osuuskauppa vuonna 1930, Rymättylän Osuuskauppa vuonna 1932, lietolainen Härkätien Osuuskauppa vuonna 1963, Littoisten Osuuskauppa ja Naantalin Osuuskauppa vuonna 1965, nousiaislainen Osuuskauppa Noustenmaa vuonna 1974, Vahdon Osuuskauppa vuonna 1979, sauvolainen Osuuskauppa Aitta vuonna 1980, mynämäkeläinen Osuuskauppa Apaja, pöytyäläinen Osuuskauppa Maapohja ja Vakka-Suomessa toiminut Osuuskauppa Vakkaseutu vuonna 1984 sekä loimaalainen Saviseudun Osuuskauppa vuonna 1985.[5] Handelslaget Öboden, ruotsinkielinen osuuskauppojen yhteenliittymä Turunmaan saaristossa pilkottiin kahtia vuonna 1989, jolloin Dragsfjärd, Kemiö ja Västanfjärd siirtyivät Salon Seudun Osuuskaupan alueeseen sekä Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo ja Parainen TOK:n alueeseen. Samana vuonna Koski Tl:n ja Marttilan alueet siirtyivät keskinäisellä sopimuksella TOK:lta Salon Seudun Osuuskaupalle. Viimeinen itsenäinen paikallisosuuskauppa alueella oli Vehmaan Osuuskauppa, joka liittyi TOK:iin vuonna 2007.[6] Osuuskauppojen nykyiset toimialueet löytyvät luettelosivulta.
Toimipaikat
- Kuusi Prisma-hypermarkettia: Itäharjulla, Länsikeskuksessa ja Tampereentiellä Turussa, Piispanristillä Kaarinassa, Loimaalla ja kauppakeskus Myllyssä Raisiossa
- Sokos-tavaratalo: Sokos Wiklund Turussa, Emotion Mylly, Kauppakeskus Mylly, Raisio ja Emotion Skanssi, kauppakeskus Skanssi, Turku.
- 21 S-marketia ja 28 Sale-myymälää.
Turun Osuuskaupan omistamia hotelleja ovat muun muassa Turussa sijaitsevat Original Sokos Hotel Wiklund, Original Sokos Hotel Kupittaa, Solo Sokos Hotel Turun Seurahuone ja Radisson Blu Marina Palace. Osuuskauppa omistaa myös useita ravintoloita ja kahviloita sekä 3 ABC-liikennemyymälää.
Lähteet
- ↑ Hallinto ja johto Turun Osuuskauppa. Viitattu 22.8.2014.
- ↑ Etusivu TOK. Viitattu 8.3.2023.
- ↑ Turun Osuuskaupan tulos edellisvuoden tasolla (Turun Osuuskaupan tiedote) TOK. 13.2.2023. Viitattu 8.3.2023.
- ↑ TOK, Historia Turun Osuuskauppa. Viitattu 8.3.2023.
- ↑ ASIAKASOMISTAJAN OMA KAUPPA Yritysesite 2008. 2007. Turun Osuuskauppa (TOK). Viitattu 30.6.2018.
- ↑ Vehmaan Osuuskauppa sulautuu TOK:iin 6.10.2006. Turun Sanomat. Arkistoitu 30.6.2018. Viitattu 30.6.2018.
Aiheesta muualla