Pseudomonas syringae

Nykymaailmassa Pseudomonas syringae:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Pseudomonas syringae on kiinnittänyt laajan yleisön huomion joko yhteiskuntavaikutuksensa, työelämän vaikutuksensa tai henkilökohtaisen kehityksensä merkityksen vuoksi. Kun siirrymme eteenpäin 2000-luvulle, kiinnostus ja uteliaisuus Pseudomonas syringae:tä kohtaan näyttää vain lisääntyvän, mikä saa meidät tutkimaan ja ymmärtämään kaikkia tähän aiheeseen liittyviä näkökohtia. Tässä artikkelissa perehdymme Pseudomonas syringae:n eri puoliin, analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja tutkimme sen vaikutuksia nykyään.

Pseudomonas syringae
Pseudomonas syringae viljelymaljoilla
Pseudomonas syringae viljelymaljoilla
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Bakteerit Bacteria
Kunta: Bakteerit Eubacteria
Pääjakso: Proteobacteria
Luokka: Gamma-Proteobacteria
Lahko: Pseudomonadales
Heimo: Pseudomonadaceae
Suku: Pseudomonas
Laji: aeruginosa
Kaksiosainen nimi

Pseudomonas syringae
Van Hall, 1904

Pseudomonas syringae on gramnegatiivinen, siimallinen ja värekarvallinen sauvabakteeri, jolla on kyky sairastuttaa puita ja muita kasveja. Bakteeri on sukua ihmisille yleisesti infektioita aiheuttavalle Pseudomonas aeruginosa -bakteerille, mutta ei ole ihmispatogeeni, eli ei tartu ihmiseen.[1] P. syringae -lajikompleksi jaetaan yli 60 patotyyppiin infektoitavan kasvilajin mukaan, ja eri kantojen virulenssimekanismit voivat vaihdella. Yhteistä virulenssimenetelmille ovat kuitenkin isännän immuniteetin tukahduttaminen ja oman vesipitoisen apoplastin muodostaminen kasvin fylosfääriin, jossa bakteeri alkaa lisääntyä. Apoplastin avulla patogeeni siirtyy epifyyttisestä vaiheesta (kasvin pinnalla kasvavasta) endofyyttiseen vaiheeseen (kasvikudoksen sisällä kasvava), jolloin bakteeri infektoi kasvin. [2] Tautia aiheuttavien isolaattien lisäksi tunnetaan myös yleisesti lajin ei-patogeenisia muotoja. Kasvien lisäksi lajia tavataan myös muualla ympäristössä, kuten vedessä. P. syringae on yleisesti käytössä oleva malliorganismi erilaisissa kasvipatogeeneja käsittelevissä tutkimuksissa. [3]

Pseudomonas syringae on aiheuttanut tuhoa erilaisilla viljelyskasveilla. Muun muassa päärynätarhoilla, joissa se muiden harmaahomeiden ja sinihomeiden ohella aikaansaa sadon pilaantumista.[4] Omat bakteerin geneettiset muotonsa pilaavat esimerkiksi tomaatteja, papuja ja muita viljelykasveja. Esimerkiksi viime aikoina Pseudomonas syringae pv. actinidiae on aiheuttanut tuhoja epidemoiden muodossa kiiviviljelmillä Uudessa-Seelannissa [5]. Bakteeri voi kolonisoida monia kasvin eri osia, kuten lehtiä, siemeniä, kuorta tai hedelmiä. [3]

Pseudomonas syringaen muoto pv. aesculi on erikoistunut hevoskastanjaan, jonka se sairastuttaa esimerkiksi puistoissa halkeamien ja haavojen kautta. Sairastuneen puun pintaan muodostuu ruskeita laikkuja. Infektoituneita puita ei voi parantaa esimerkiksi antibiootein, vaan ne on kaadettava tartunnan leviämisen estämiseksi. Tautia on tavattu ainakin Britanniassa, Norjassa ja Suomessa.[1]

Pseudomonas syringae pv. coronafaciens aiheuttaa heinäkasveilla kauran kehälaikkua, joka muistuttaa ilmenemismuodoltaan Drechslera avenae -sienen aiheuttamaa kauranlehtilaikkua. Kehälaikku tavattiin Suomessa ensi kerran vuonna 2007 kauralta eikä sitä pidetä erityisen vaarallisena. Otollinen tilanne kehälaikulle on viileä ja kostea kesä. Muun muassa kirvat voivat levittää kehälaikkua.[6][7]

Lähteet

  1. ↑ a b Vesa Marttinen: Helsingin Tokoinrannassa kaadetaan lähes 40 bakteeritaudin vaivaamaa puuta – näin maisema muuttuu Yle Uutiset. 6.11.2017. Viitattu 7.11.2017.
  2. ↑ Xiu-Fang Xin, Brian Kvitko, Sheng Yang He: Pseudomonas syringae: what it takes to be a pathogen. Nature Reviews Microbiology, 2018-05, 16. vsk, nro 5, s. 316–328. PubMed:29479077 doi:10.1038/nrmicro.2018.17 ISSN 1740-1534 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b Dawn L. Arnold, Gail M. Preston: Pseudomonas syringae: enterprising epiphyte and stealthy parasite. Microbiology, 2019, 165. vsk, nro 3, s. 251–253. doi:10.1099/mic.0.000715 ISSN 1465-2080 Artikkelin verkkoversio.
  4. ↑ http://www.apsnet.org/publications/PlantDisease/BackIssues/Documents/1992Abstracts/PD_76_555.htm
  5. ↑ Margi I. Butler, Peter A. Stockwell, Michael A. Black, Robert C. Day, Iain L. Lamont, Russell T. M. Poulter: Pseudomonas syringae pv. actinidiae from Recent Outbreaks of Kiwifruit Bacterial Canker Belong to Different Clones That Originated in China. PLOS ONE, 27.2.2013, 8. vsk, nro 2, s. e57464. PubMed:23555547 doi:10.1371/journal.pone.0057464 ISSN 1932-6203 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ Asko Hannukkala: Kauran kehälaikku Vieraslajit.fi. Luonnonvarakeskus. Viitattu 19.11.2019.
  7. ↑ Kauranlehtilaikku farmit.fi. Viitattu 19.11.2019.

Aiheesta muualla