Pyhäjärvi (Karjalan tasavalta)

Nykymaailmassa Pyhäjärvi (Karjalan tasavalta):stä on tullut yhä enemmän kiinnostava aihe monille aloille. Kun yhteiskunta kehittyy ajan myötä, Pyhäjärvi (Karjalan tasavalta):n merkitys tulee yhä selvemmäksi, sillä se vaikuttaa elämäämme tavoilla, joita emme ennen voineet edes kuvitella. Pyhäjärvi (Karjalan tasavalta) on kiinnittänyt niin akateemikkojen, asiantuntijoiden kuin kuluttajienkin huomion talouteen kohdistuvasta vaikutuksestaan ​​populaarikulttuurin rooliin. Tässä artikkelissa tutkimme Pyhäjärvi (Karjalan tasavalta):n eri ulottuvuuksia ja sen merkitystä nykymaailmassa.

Pyhäjärven kunta Prääsän piirin kartalla.

Pyhäjärvi (karjalaksi ja lyydiksi Pyhärv, ven. Святозеро, Svjatozero) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Prääsän kansallisessa piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä. Pyhäjärvi oli myös historiallinen Aunuksen Karjalan kunta Venäjän keisarikunnan aikaan.

Pyhäjärven kylä

Pyhäjärven kylä sijaitsee Pyhäjärvi-nimisen järven länsirannalla Petroskoista Aunukseen johtavan maantien varrella 80 kilometriä Aunuksesta pohjoiseen ja 65 kilometriä Petroskoista lounaaseen. Pyhäjärven kylässä on noin 1 030 asukasta.[1] Kylässä on muutama kauppaliike.[1]

Pyhäjärven nimi johtuu järven nimestä, joka puolestaan perustuu tarinan mukaan siihen, että Pietari Suuri oli alueen halki matkatessaan sairastunut silmätulehdukseen, joka oli parantunut huuhtomalla silmää kyseisen järven vedellä.[1]

Pyhäjärven maalaiskunta

Pyhäjärven maalaiskunta (ennen kylähallintoalue) sijaitsee Prääsän piirin kaakkoisosassa Äänisenrannan piirin, Aunuksen piirin ja Leningradin alueen vastaisella rajalla Pyhäjärven ympärillä. Kunta rajoittuu pohjoisessa Prääsän kaupunkikuntaan ja luoteessa Nuosjärven maalaiskuntaan. Kunnan nykyiset asutuskeskukset ovat Pyhäjärven kylä (hallinnollinen keskus), Ylä-Važinan taajama (Verhnije Važiny, Ylä-Vaaseni), Ližman kylä sekä Važinan laituri.[2]

Pyhäjärven historiallinen kunta

Historiallinen Venäjän kesarikunnan Aunuksen kuvernementin Pyhäjärven kunta (ven. Святозерская волость, Svjatozerskaja volost) käsitti ennen vuotta 1917 yhteensä 39 kylää, joissa oli noin 3 500 asukasta, joista lyydiläisiä oli 19 kylässä yhteensä 2 282.[3] Vuonna 1902 oli Pyhäjärven kunnassa 3 682 asukasta.[4] Pyhäjärven kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja vuodesta 1930 lähtien sen alue tuli kuulumaan Prääsän piiriin. Pyhäjärven alue oli jatkosodan aikana Suomen miehittämä 1941-1944.

Lähteet

  1. ↑ a b c Lehtipuu, Markus: Karjala, suomalainen matkaopas, s. 264. (Toinen, korjattu painos maaliskuu 2001) Keuruu: Suomalainen matkaopas Finnish Guidebooks Oy, 2001. ISBN 952-9715-13-7
  2. ↑ Kuntamuodostelma - Prääsän kuntapiiri Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin (suomeksi) (venäjäksi)
  3. ↑ Otavan iso tietosanakirja 6: Mont–Pyra. Helsinki:Otava, 1963.
  4. ↑ Homén, Theodor (toim.): Itä-Karjala ja Kuollan Lappi, s. 160. Helsinki: Otava, 1918.
Itä-Karjalan entiset kunnat ja kaupungit
Vienan Karjala
Kemin kihlakuntaJyskyjärvi • Kantalahti • Kemi (kaupunki) • Kieretti • Kiestinki • Kontokki • Kouta • Kuolisma • Laapina • Njuhtša • Oulanka • Paanajärvi • Pistojärvi • Ponkama • Solokka • Sorokka • Suiku • Suikujärvi • Suma • Tunkua • Uhtua • Usmana • Vitsataipale • Voijärvi • Vojatšu • Vuokkiniemi
Aunuksen Karjala
Poventsan kihlakuntaDanilova • Kiimasjärvi • Lindjärvi • Mäntyselkä • Paatene • Petrovski Jam • Porajärvi • Poventsa (kaupunki) • Repola • Rimoila • Rukajärvi • Sunku
Petroskoin kihlakuntaAhnus • Jallahti • Latva • Munjärvi • Kentjärvi • Kontupohja • Petroskoi (kaupunki) • Pyhäjärvi • Soutjärvi • Suoju • Suurlahti • Säämäjärvi • Tipinitsa • Tiudia • Tolvoja
Aunuksen kihlakuntaAunus (kaupunki) • Kotkatjärvi • Mätässyvä • Nekkula • Riipuskala • Tulemajärvi • Vaaseni • Vieljärvi • Vitele