Pyhäniemi (Hirvas)

Nykymaailmassa Pyhäniemi (Hirvas):stä on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnan eri alueilla. Taloudellisista vaikutuksistaan ​​jokapäiväiseen elämään Pyhäniemi (Hirvas) on noussut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aiheeksi. Sen merkitys on sen kyky vaikuttaa siihen, miten ihmiset, yritykset ja instituutiot kohtaavat erilaisia ​​haasteita ja mahdollisuuksia. Tässä artikkelissa tutkimme Pyhäniemi (Hirvas):een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen mahdollisiin seurauksiin ja hyötyihin. Yksityiskohtaisen analyysin avulla yritämme ymmärtää, kuinka Pyhäniemi (Hirvas) muokkaa nykymaailmaa ja miten se voi vaikuttaa tulevaisuuteen.

Pyhäniemi
Святнаволок, Svjatnavolok
Pyhäniem, Pyhäniemenkylä

Pyhäniemi

Koordinaatit: 62°36′25″N, 33°42′23″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Kontupohjan piiri
Kunta Hirvas
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
Väkiluku (2013) 29











Pyhäniemi[1] (ven. Святна́волок, Svjatnavolok; karjalaksi Pyhäniem, Pyhäniemenkylä[2]) on kylä Karjalan tasavallan Kontupohjan piirin Hirvaksen kunnassa. Se sijaitsee Päljärven eli Pyhäniemenjärven (ven. Palgozero) länsirannalla 17 kilometriä Hirvaksesta pohjoiseen. Kylässä on 29 asukasta (vuonna 2013)[3].

Pyhäniemi on vanha karjalaiskylä, jonka kielimuoto edusti lyydin ja varsinaiskarjalan etelämurteen sekoitusta. Se mainitaan vuoden 1563 verokirjassa.[2] Kylän osia olivat Mägi, Pohd’agd’ ja Suviagd’[4]. 1900-luvun alussa Pyhäniemi muodosti Mäntyselän volostin kyläkunnan, johon kuuluivat myös Juustjärvi ja sen lähikylät Keldaselkä (ven. Keldoselga), Semssinmäki (Semtšegora), Torasjärvi (Torosozero) ja Tšuunmäki (Tšumoigora). Vuonna 1905 Pyhäniemen kyläryhmässä oli 92 taloa, 775 asukasta ja koulu.[5]

Neuvostoaikana perustettiin Petrovskin piirin Pyhäniemen kyläneuvosto, johon kuului myös Kortaššin (ven. Kartaši) lyydiläiskylä. Vuonna 1933 kyläneuvostossa oli 893 asukasta, joista 887 oli karjalaisia, viisi venäläisiä ja yksi suomalainen.[6] Toisen maailmansodan jälkeen Pyhäniemi liitettiin Elmuksen kyläneuvostoon[7].

Pyhäniemen kautta kulkee Hirvaksen ja Juustjärven välinen maantie[8]. Kylässä toimii Kontupohjan maatalousyrityksen karjatila sekä lohenkasvatuslaitos. Länsipuolella on käyttämättömiä kasvihuoneviljelmiä.[9] Lähistölle suunnitellaan lomakylää[10].

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 130. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio Viitattu 3.6.2015.
  2. ↑ a b Nissilä, Viljo: Die Dorfnamen des alten lüdischen Gebietes, s. 68. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1967.
  3. ↑ Tšislennost naselenija v razreze selskih naseljonnyh punktov Respubliki Karelija po sostojaniju na 1 janvarja 2013 goda webcitation.org. Viitattu 3.6.2015. (venäjäksi)
  4. ↑ Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 56. Petroskoi: KASNT:n tilastohallinto, 1928.
  5. ↑ Spisok naseljonnyh mest Olonetskoi gubernii po svedenijam za 1905 god, s. 274–275. Petrozavodsk: Olonetski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
  6. ↑ Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 32. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
  7. ↑ Karelskaja ASSR: administrativnoje delenije, s. 15. Petrozavodsk: Gosudarstvennoje izdatelstvo Karelskoi ASSR, 1960.
  8. ↑ Generalnyi plan, s. 25.
  9. ↑ Generalnyi plan, s. 22–23.
  10. ↑ Generalnyi plan, s. 55.