Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Pyhä kirjoitus:n kiehtovaan maailmaan tutkimalla sen alkuperää, erityispiirteitä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Muinaisista ajoista lähtien Pyhä kirjoitus on herättänyt ihmiskunnan kiinnostusta ja uteliaisuutta ja synnyttänyt keskusteluja ja pohdiskeluja, jotka ylittävät ajan ja tilan. Kautta historian Pyhä kirjoitus on jättänyt lähtemättömän jäljen, sillä se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän keskeisiin osiin ja ylittänyt kulttuurirajoja. Tämän artikkelin kautta ehdotamme, että syvennymme Pyhä kirjoitus:n sisältämiin mysteereihin ja ihmeisiin ja tarjoamme lukijalle rikastuttavan ja valaisevan näkökulman tähän kiistattomasti merkitykselliseen asiaan.
Pyhät kirjoitukset kuuluvat useisiin uskontoihin ja hengellisiin liikkeisiin. Niihin kuuluu uskomus, että pyhät kirjoitukset ovat suoraan tai osittain joko jumalallista ilmoitusta tai hengellisesti inspiroituja, joissakin tapauksissa niitä saatetaan pitää myös historian kerrontana. Uskonnosta riippuen kirjoituksia ja niiden fyysistä muotoa (kirja, käärö tms.) saatetaan pitää itsessäänkin loukkaamattoman pyhinä ja suuren kunnioituksen kohteina. Myös ei-uskonnolliset ihmiset osoittavat näille kirjoituksille usein tavallista suurempaa kunnioitusta.
Vaikka muinaiset sivilisaatiot tuottivatkin käsin kirjoitettuja pyhiä kirjoituksia tuhansien vuosien ajan, ensimmäinen laajempaan levitykseen painettu pyhä kirjoitus oli buddhalainen Timanttisutra, joka painettiin vuonna 868. Nykyisin painetuin ja laajimmin levinnein pyhä kirjoitus on kristinuskon Raamattu.
Eri uskontojen pyhiä kirjoituksia:
Uskontojen oma asennoituminen pyhiin kirjoituksiin vaihtelee. Jotkut uskonnot pyrkivät tekemään kirjoituksistaan laajalti vapaasti saatavia, kun taas jotkut uskonnot ajattelevat, että pyhien kirjoitusten tulee olla salaisia kaikilta paitsi lojaaleimmilta uskontoon vihityiltä henkilöiltä. Monissa uskonnoissa pyhien kirjoitusten määrä on rajattu (esim. kaanon) ja muutosten tekeminen on rajoitettua tai kiellettyä. Kirjoitusten käännökset saattavat saada uskonnosta riippuen hyväksynnän, mutta alkuperäistä kieltä ja alkutekstejä pidetään useimmiten korkeammassa ja autoritaarisemmassa arvossa. Jotkut uskonnot levittävät kirjoituksiaan vapaasti ja ilmaiseksi, jotkut taas perivät niistä maksun ja ovat tarkkoja tekijänoikeuksista.
Kirjoitusten standardoinnista on hyötyä erityisesti kirjoituksiin viitattaessa. Sikhismin Guru Granth Sahibiin viitataan sivunumeroilla, kun taas abrahamilaisten uskontojen ja niiden perillisten kirjoituksiin viitataan useimmiten luku- ja jaenumeroilla.