Quramavuoret

Tämän päivän artikkelissa perehdymme Quramavuoret:een, aiheeseen, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Quramavuoret on aihe, joka on herättänyt paljon keskustelua ja josta monet etsivät tietoa ymmärtääkseen sitä paremmin. Quramavuoret on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Tämän artikkelin aikana yritämme selvittää Quramavuoret:tä ympäröivät mysteerit analysoimalla sen eri puolia ja tarjoamalla lukijalle täydellisemmän ja syvemmän käsityksen tästä asiasta.

Quramavuoria Ohangaronin tekojärven luona.

Quramavuoret eli Kuramavuoret (uzb. Qurama tizmasi,[1] tadžikiksi қаторкӯҳи Қурама, qatorkūhi Qurama, kirg. Курама кырка тоосу, Kurama kyrka toosu,[2] ven. Курами́нский хребе́т, Kuraminski hrebet[3]) ovat läntiseen Tienšaniin kuuluva vuorijono Uzbekistanissa, Tadžikistanissa ja Kirgisiassa.

Lounais-koillissuuntaiset Quramavuoret toimivat Syrdarjan ja Ohangaronin vedenjakana. Ne rajoittavat Ferganan laaksoa luoteesta ja yhtyvät pohjoisessa Tšatkalvuoriin. Vuorijonon pituus on 170 kilometriä ja keskikorkeus 2 500–3 000 metriä. Korkein kohta on Boboiob (3 769 metriä). Luoteisrinteet ovat jyrkkiä ja kaakkoisrinteet loivia.[1][2]

Vuorten hyötykaivannaisiin kuuluvat kivihiili, hopea, fluoriitti, lyijy, kupari, kulta ja sinkki. Rinteillä kasvaa pensaikkoa, kuusia, villiomena- ja pähkinäpuita. 2 800 metrin yläpuolella on vuoristolaitumia.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 11-zhild, s. 497. Toshkent: Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 2005. ISBN 5-89890-103-5
  2. ↑ a b Kyrgyz Sovet Entsiklopedijasy, tom 3, s. 366. Frunze: Kyrgyz Sovet Entsiklopedijasynyn bašky redaktsijasy, 1978.
  3. ↑ Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 14, s. 21. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1973.