Räkätauti

Räkätauti on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion vuosien varrella. Sen merkitys ja relevanssi heijastuu aiheesta tehtyjen mielipiteiden ja tutkimusten määrässä. Alkuperäistään nykypäivään Räkätauti on ollut keskustelun ja analyysin aiheena, mikä on avannut oven loputtomille pohdiskeluille ja löydöksille. Tässä artikkelissa tutkimme Räkätauti:n eri puolia ja näkökulmia, tarkastelemme sen vaikutusta eri yhteyksissä ja sen kehitystä ajan myötä. Alkuperäistään nykypäivään Räkätauti on ollut keskustelun ja analyysin aiheena, mikä on avannut oven loputtomille pohdiskeluille ja löydöksille. Tässä artikkelissa tutkimme Räkätauti:n eri puolia ja näkökulmia, tarkastelemme sen vaikutusta eri yhteyksissä ja sen kehitystä ajan myötä.

Räkätauti
Luokitus
ICD-10 A24.0
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Räkätauti, rotsi[1] (lat. malleus) on tartuntatauti, jota esiintyy lähinnä hevosella, muulilla ja aasilla. Se voi tarttua myös muihin eläimiin kuten koiraan, kissaan ja vuoheen. Sen aiheuttaa Burkholderia mallei -bakteeri, joka tarttuu yleensä saastuneen ravinnon tai veden kautta. Räkätaudin oireita ovat kyhmymäisten muutoksien muodostuminen keuhkoihin ja verenvuoto ylähengitysteiden limakalvoilta. Akuutti muoto ilmenee yskänä, kuumeena ja yleensä vain toisesta sieraimesta erittyvänä räkänä. Ainakin jos tautia ei hoideta, seuraa verenmyrkytys ja muutamassa päivässä kuolema. Kroonisessa muodossa kehittyy turpaan ja ihon alle kyhmyjä. Joissakin tapauksissa nämä vuotavat verta. Kuolinkamppailu voi kestää kuukausia. Eloonjääneet jäävät taudin kantajiksi.

Räkätautia esiintyy endeemisenä Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa. Se on saatu hävitetyksi Pohjois-Amerikasta, Australiasta ja suurimmasta osasta Eurooppaa valvonnalla, tuontirajoituksilla ja tartunnan saaneiden eläinten hävittämisellä. Suomessa räkätauti esiintyy harvinaisena, ja siitä on ilmoitusvelvollisuus.

Räkätauti voi tarttua myös ihmiseen, minkä takia se luokitellaan zoonoosiksi. Tartunta tapahtuu suorassa kontaktissa sairaaseen eläimeen vahingoittuneen ihon, nenän tai suun limakalvon taikka hengityksen kautta. Koska ihmisellä taudin aiheuttama kuolleisuus on suuri ja taudin puhkeamiseen riittää vähäinen määrä mikrobeja, räkätautia pidetään mahdollisena aseena bioterrorismissa, kuten myös melioidoosia, jonka aiheuttaa Burkholderia malleille läheistä sukua oleva Burkholderia pseudomallei.

Lähteet

  1. Facta 2001 s. 189

Aiheesta muualla

https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/hevoset/rakatauti/ (Arkistoitu – Internet Archive)