RGB-värimalli
Artikkelissa "var1" tutkimme aihetta, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion nykyään. Tämä artikkeli käsittelee erilaisia var1:een liittyviä näkökulmia ja näkökulmia sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin jokapäiväiseen elämään. Lisäksi analysoidaan erilaisia aiheeseen valaisevia tutkimuksia ja tutkimuksia, jotka tarjoavat lukijoille laajempaa ja syvempää näkemystä. Lisäksi tarkastellaan mahdollisia ratkaisuja tai strategioita var1:een liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Viime kädessä tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan arvokasta tietoa ja näkökulmia, jotka voivat auttaa ymmärtämään paremmin var1:tä ja sen vaikutuksia elämäämme.
 |
Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on RGB-järjestelmä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
RGB-värimalli on väritila, jossa eri värejä muodostetaan sekoittamalla keskenään punaisen, vihreän ja sinisen väristä valoa. Värimallin nimi juontuu näiden päävärien englanninkielisistä nimistä: red, green, ja blue. Tällaista värillisiä valoja yhdistelevää värimallia kutsutaan additiiviseksi, mikä on vastakohta esimerkiksi painotekniikassa käytetylle subtraktiiviselle, värejä valosta vähentävälle, värimallille. RGB-värimallia käytetään värien esittämiseen muun muassa tietokoneessa ja televisiovastaanottimessa, joiden näyttölaitteiden pikselit muodostuvat punaisen, vihreän ja sinisen värisistä valonlähteistä.
RGB-värimalli digitaalisessa kuvankäsittelyssä
Kuvatiedostoja käsitellään yleensä RGB-väritilassa. RGB-värikuvatiedosto muodostuu kolmesta värikanavasta. Näytöllä kanavat näkyvät punaisina, vihreinä ja sinisinä pisteinä, havaittava väri syntyy näiden pisteiden yhteisvaikutuksesta. Käytettäessä 24 bitin bittisyvyyttä, eli 8 bittiä osaväriä kohden, joka on digitaalisissa kuvissa eniten käytetty bittisyvyys, jokainen kuvapiste voi esittää 256 erilaista kirkkaustasoa kutakin kolmea osaväriä kohti. Kaikki väriyhdistelmät (256 × 256 × 256) voivat tällöin muodostaa 16 777 216 erilaista väri-kirkkausyhdistelmää.
Digitaalikamerat tallentavat kuvatiedostot yleensä sRGB-väriavaruudessa. Ammattilaiskameroissa väriavaruudeksi voidaan valita muukin väriavaruus. sRGB-väriavaruus vastaa näytön asetuksista löytyvää sRGB-väriavaruutta. sRGB on määritelty vuoden 1996 monitorien väritoistolle, mutta myös nykyiset CRT- ja nestekidenäytöt sekä digitaalikamerat ja tulostimet noudattavat sRGB-standardia. Ammattikäytössä sRGB-väriavaruutta pyritään yleensä välttämään, koska se ei kata kaikkia värejä (etenkään sinivihreitä), jotka voidaan esittää CMYK-mallilla.
Skanneri saattaa tehdä kuvatiedostoon värihunnun, jolloin jotkut RGB-väreistä korostuvat kuvassa. Värihuntu poistetaan kuvaan jätetyn harmaakortin ja kuvankäsittelyohjelman harmaan pipetin avulla. Myös digitaalikamerat tallentavat kuvan RGB-muodossa. Kameran ottama kuva on kennolla yleensä ns. Bayer-RGB-muodossa, josta luodaan normaali RGB-kuva erilaisten algoritmien avulla.
RGBA
Tietotekniikassa käytetty 32-bittinen RGBA-kuva käyttää RGB-kuvaan verrattuna lisäksi alfakanavaa, jota käytetään läpinäkyvyystietoon renderöinnissä.
Katso myös
Aiheesta muualla
- Eskelinen, Matti: Värien teoria ja värimallit Tietokonegrafiikan seminaari. 2002.
- CSS Colors (englanniksi)