Radikalismi
Tässä artikkelissa perehdymme Radikalismi:n jännittävään maailmaan. Olipa kyse henkilöstä, ajankohtaisesta aiheesta, historiallisesta päivämäärästä tai muusta asiaankuuluvasta elementistä, yritämme tutkia perusteellisesti erilaisia Radikalismi:een liittyviä näkökohtia. Jotta voimme tarjota kattavan ja rikastuttavan näkemyksen, käsittelemme erilaisia näkökulmia, analysoimme mahdollisia vaikutuksia ja seurauksia sekä yritämme tarjota kriittistä ja reflektoivaa näkökulmaa Radikalismi:een. Toivomme, että tämä artikkeli kiinnostaa niitä, jotka haluavat laajentaa tietämystään tästä aiheesta, ja että se voi herättää paitsi uusia ideoita myös rakentavaa keskustelua Radikalismi:stä.
| Osa artikkelisarjaa |
| Liberalismi |
|---|
 |
Radikalismi on äärisuunta, joka tavoittelee läpikotaista muutosta tai uudistusta.[1] Radikaalit poliittiset liikkeet ovat kautta historian pyrkineet dramaattisesti uusimaan aikansa yhteiskuntia havittelemalla laajakantoisia uudistuksia, jotka vaikuttavat valtion valtaan ja toimintoihin.[2]
Radikalismin vastakohtana voidaan pitää konservatismia.[3]
Etymologia
Radikaalit-nimitystä (engl. radicals) alettiin käyttää ensimmäisenä Englannissa, jossa se vuoden 1815 jälkeisinä vuosina tarkoitti yhteiskunnallisten uudistusten jyrkkiä kannattajia.[4] Nimitys tulee latinan sanasta radix, ’juuri’, koska radikaalit yrittävät päästä käsiksi kaikkein kiireellisimpien poliittisten ongelmien juurisyihin haastamalla politiikan perussäännöt.[5]
Historia
Amerikassa radikalismi johti Yhdysvaltain vapaussotaan 1775–1783 ja uuteen hallintoon. Pian sen jälkeen vallankumousliikkeet nousivat myös Euroopassa. Ranskan suuren vallankumouksen ajan 1789–1799 radikaalit ideologit ja johtajat korvasivat absoluuttisen monarkian liberalismilla, korostaen yksilönoikeuksia ja -vapauksia. Tämän kaltainen radikalismi johti Euroopassa ja Yhdysvalloissa demokraattisiin, abolitionistisiin ja suffragettien liikkeisiin. 1800-luvun puolivälin ja loppupuolen radikaalit liikkeet kritisoivat aikansa taloudellista ja yhteiskunnallista epätasavertaisuutta, mikä loi perustan sosialismille ja kommunismille. Kylmän sodan jälkeen 1990-luvulta alkaen on noussut muun muassa globalisaatiota vastustavia radikaaleja ideologioita.[2]
Radikalismi voi suuntautua paitsi ulospäin myös sisäänpäin, jos radikaalit perustavat pieniä yhteisöjä, joissa he voivat toteuttaa haluamiaan yhteiskunnallisia muutoksia.[2]
Suuntauksia
- Radikaali islam
- Radikaali oikeisto ja äärioikeisto
- Keskustaradikalismi tai radikaali keskusta tai äärikeskusta
- Radikaali vasemmisto ja äärivasemmisto
Paikallisia liikkeitä
Katso myös
Lähteet
- ↑ Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. (3. tarkistettu ja päivitetty painos) Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X
- ↑ a b c Lansford, Tom (toim. Kurian, George Thomas): ”Radicalism”, The Encyclopedia of Political Science, s. 1421. CQ Press, 2011. ISBN 978-1-933116-44-0
- ↑ Suhtautuminen yhteiskunnan muuttamiseen, Internetix
- ↑ Taskutietojätti, Gummerus 1986 Jyväskylä, ISBN 951-20-2776-3, sivu 1705.
- ↑ Arzheimer, Kai (toim. Badie, Bertrand & Berg-Schlosser, Dirk & Morlino, Leonardo): ”Radical Attitudes”, International Encyclopedia of Political Science, s. 2199–2202. Sage, 2011. ISBN 978-1-4129-5963-6