Raili Veivo

Tässä artikkelissa tutkimme kaikkea Raili Veivo:een liittyvää sen historiallisesta alkuperästä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Raili Veivo on ollut intohimoinen ja kiistanalainen aihe vuosien ajan, ja se on herättänyt keskustelua ja kiinnostusta eri aloilla. Kattavan ja yksityiskohtaisen analyysin avulla perehdymme Raili Veivo:n monimutkaisuuteen ja tarkastelemme sen eri puolia ja näkökulmia. Tämä artikkeli tarjoaa kattavan kuvan Raili Veivo:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen.

Raili Pirkko Veivo (20. toukokuuta 1930 Helsinki – 11. helmikuuta 1993 Tampere) oli suomalainen näyttelijä, joka esiintyi noin kymmenessä elokuvassa. Elokuvassa Aika hyvä ihmiseksi (1977) Veivolla oli taloudenhoitaja Karoliinan rooli, josta hän sai Jussi-patsaan. Veivo esiintyi myös muun muassa elokuvissa Aatamin puvussa ja vähän Eevankin (1971), Lampaansyöjät (1972) sekä Siunattu hulluus (1975). Veivo on haudattu Malmin hautausmaalle. Veivon isä oli näyttelijä ja laulaja Hannes Veivo.

Raili Veivo aloitti näyttelijäuransa Kansanteatteri-Työväenteatteri Vallilan teatterissa, sieltä hän siirtyi Porin teatteriin ja sen jälkeen Hämeenlinnaan. Veivo oli kiinnitettynä Hämeenlinnan Kaupunginteatteriin 1961-1967 ja sen jälkeen Tampereen Työväen Teatteriin. Hän oli vivahteikas luonnenäyttelijä ja railakas komedienne. Hänen merkittäviä teatteriroolejaan olivat esimerkiksi Amanda Lasisessa eläintarhassa, Amalia Miehen kylkiluussa, nimiroolit näytelmissä Niskavuoren vanha emäntä, Mimmi Paavaliina, Äiti Peloton sekä Marie David Miesvihaajissa.[1]

Televisiossa Veivo muistetaan Sirkuspelle Hermannin Äitiliinin roolista vuosina 1978–1988. Veivo, joka ei yksityiselämässään koskaan tullut äidiksi, saavutti eräitä suurimpia teatterivoittojaan erityisen äidillisissä nimirooleissa muun muassa Maiju Lassilan Mimmi Paavaliinana ja Bertolt Brechtin Äiti Pelottomana.[2]

Lähteet

  1. ↑ Facta 2001, WSOY 1986, 18. osa, palsta 20
  2. ↑ Lehtonen, Jussi: Pelle Hermanni ja Äitiliini 6.6.2023. Tampereen Teatterimuseo.

Aiheesta muualla