Ranskan hallitus
Tässä artikkelissa aiomme tutkia Ranskan hallitus:tä ja sen vaikutuksia elämämme eri osa-alueisiin. Ranskan hallitus on aihe, joka on herättänyt useiden ihmisten kiinnostuksen viime vuosina, sillä se kattaa monenlaisia tilanteita ja konteksteja. Ranskan hallitus:llä on ratkaiseva rooli tavassa, jolla elämme ja toimimme yhteiskunnassa, henkilökohtaisesta vaikutuksestaan ammattimaailmaan. Tämän artikkelin aikana analysoimme erilaisia näkökulmia ja tapaustutkimuksia, jotka liittyvät Ranskan hallitus:een, tavoitteenamme ymmärtää paremmin sen merkitystä ja sitä, miten se voi vaikuttaa päätöksiimme ja toimintaamme päivittäin.
Ranskan hallitus on Ranskan tasavallan hallintojärjestelmän toimeenpaneva valtioelin, joka ohjaa kansakunnan politiikkaa.
Hallituksen kokoonpano
Hallituksen kaikki jäsenet nimittää Ranskan tasavallan presidentti nimittämänsä pääministerin ehdotuksesta.
Ranskan hallituksen ministerit on luokiteltu tarkkaan protokollan mukaiseen arvojärjestykseen, mistä säännöstä ei kuitenkaan ole minkäänlaista kirjallista lähdettä:
- Pääministeri on hallituksen pää,
- valtioministerit (Ministres d'État) tulevat heti pääministerin jälkeen. Tämä heidän tittelinsä on täysin protokolaarinen, ja se on vain viittaus heidän merkittävyyteensä hallituksessa tai heidän ministerinsalkkunsa merkittävyyteen tai molempia yhdessä. He voivat järjestää ministerien yhteisiä kokouksia, jotka on yleensä vain pääministerille kuuluva etuoikeus, ja perinteen myötä heille on tullut oikeus käyttää puheenvuoroja ministerineuvoston kokouksissa, vaikka käsiteltävä asia ei liittyisi heidän oman ministeriönsä toimialaan;
- Ministerit johtavat oman, nimetyn alansa tai alojensa ministeriön tai ministeriöiden toimintaa;
- Apulaisministerit ovat tehtävässään alisteisia varsinaiselle ministerille ja hyvin harvoin pääministerille; heille on delegoitu osa ministerin kompetenssista:
- Valtiosihteerit ovat hallituksen jäsenten arvoasteikossa alimpina; heidät on sijoitettu avustajaksi jollekin ministerille tai joskus vain pääministerille.
Apulaisministerit osallistuvat aina hallituksen ministereiden kokouksiin, olipa asialista mikä tahansa. Valtiosihteerit osallistuvat kokouksiin vain kun työjärjestyksessä on heitä erikoisesti koskevia asioita.
Ministerin tehtävät eivät sovellu yhteen muiden ammatillisten tehtävien kanssa. Tämä kielto mandaattien kumuloitumisesta koskee kaikkea yksityistä toimintaa, useimpia julkisia tehtäviä ja myös parlamentaarisia mandaatteja. Kyseessä on halu välttää painostusta ja vaikuttamista ministereihin, ja he voivat keskittyä yksinomaan hallitustyöskentelyyn. He voivat työssään tehdä lakimuutoksia ja päättää valtion menoista. Ministerit voivat kylläkin Ranskassa säilyttää paikallishallintoon liittyvät tehtävänsä, vaikka pääministeri Lionel Jospinin hallituksen tekemä lainmuutos kieltää ehdottomasti ministereiden kumuloituvat mandaatit.
Toimivalta
Hallituksen tehtävänä on päättää ja johdattaa kansakunnan politiikkaa, kuten Ranskan viidennen tasavallan perustuslain 20. artikla toteaa. Poliittiset tavoitteet ja hallituksen tavoitteet muuttuvat lakien ja asetusten kirjoittamiseksi. Jokaisen poliittisen toiminnan pitää kuitenkin ennemmin tai myöhemmin muodostua juridiseksi tekstiksi. Kaikki lainsäädäntöhankkeet ja jotkut asetustyypitkin pitää hallituksen eli ministerineuvoston hyväksyä. Ministerineuvoston kokouksissa hallitus tekee suurimman osan kollektiivisesta poliittisesta päätöksenteosta ja päättää päätösten toteuttamistavoista. Näin toteutuu yksi hallitustyöskentelyn keskeinen periaate: kollegiaalisuus. Hallituksen toiminnan tukena sen toteuttaessa päätöksiään ovat sekä armeija että valtionhallinto.
Toiminta
Ministerineuvoston eli hallituksen kokoukset pidetään säännöllisesti keskiviikkoaamuisin tasavallan presidentin johdolla. Tämä kertoo puolestaan hallituksen työskentelyn solidaarisesta ja kollegiaalisesta luonteesta. Keskeinen osa hallituksen työstä tehdään kuitenkin muualla: ministeriöissä, joita ministerit johtavat, ja työryhmissä, kokouksissa ja komiteoissa, jotka muodostuvat useista eri ministereistä. Myös pääministerin henkilökohtainen tai hänen avustajiensa osallistuminen näihin työryhmiin ja kokouksiin takaa työskentelyn tehokkuuden ja tehtyjen toimenpiteiden ja päätösten yhtenäisyyden.
Lähteet
- Pascal Jan; Le Gouvernement. La documentation française. 2005.
Aiheesta muualla
- Asetus 18. toukokuuta 2007, jolla uusi hallitus määrättiin (Arkistoitu – Internet Archive)
- Hallituksen vuosikirja (Arkistoitu – Internet Archive)