Ranskan parlamentti

Nykymaailmassa Ranskan parlamentti on aihe, joka kiinnittää miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Syntymisestään lähtien Ranskan parlamentti on ollut keskustelun, kiistan ja tutkimuksen kohteena, mikä on herättänyt jatkuvaa kiinnostusta eri aloilla. Johtuipa sen yhteiskunnallinen merkitys, vaikutus talouteen tai vaikutus populaarikulttuuriin, Ranskan parlamentti:stä on tullut erittäin tärkeä ja merkityksellinen aihe. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Ranskan parlamentti:n eri puolia, analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja tutkimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.

Tämä artikkeli käsittelee Ranskan nykyistä lainsäädäntöelintä ja sen edeltäjiä. Vuoteen 1789 Ranskassa toimineet parlamentit olivat oikeusistuimia.
Osa Ranskan viidennen tasavallan poliittista elämää ja rakennetta koskevaa kokonaisuutta.
Ranskan tasavalta
Toimeenpanovalta
Lainsäädäntövalta
Ranskan aluehallinto
Viidennen tasavallan vaalit
Ranskan puolueet

Ranskan parlamentti on Ranskan valtiollinen elin, joka käyttää lainsäädäntövaltaa ja tarkkailee hallituksen toimintaa. Parlamentti koostuu kahdesta kamarista, jotka ovat alahuone eli kansalliskokous ja ylähuone eli senaatti. Kummallakin kamarilla on omat säädökset, joita ne lakien säätämisessä noudattavat. Koontuessaan yhdessä kamarit muodostavat kongressin, joka säätää perustuslain muutoksista.

Parlamentin molemmat kamarit kokoontuvat vuosittain yhdeksän kuukauden aikana. Tasavallan presidentti voi kutsua ne ylimääräiseen istuntoon.

Kansalliskokousedustajat valitaan suoralla kansanvaalilla. Senaattorit valitaan kuuden vuoden mittaiseksi toimikaudeksi välillisillä vaaleilla, eli äänestäjinä toimii valittu valitsijakunta.

Organisaatio

Parlamentin kaksi kamaria ovat:

  • Ylähuone, jota kutsutaan senaatiksi (Sénat)
  • Alahuone, joka on nimeltään kansalliskokous (Assemblée nationale)

Nämä kaksi kamaria kokoontuvat eri paikoissa:

Kummallakin kamarilla on omat sisäiset järjestyssääntönsä ja säädöksensä, joita ne lakien säätämisessä noudattavat.

Kun kamarit kokoontuvat Versaillesin palatsiin yhteiseen istuntoon, ne muodostavat kongressin, jonka tehtävänä on säätää perustuslain muutoksista.

Parlamentin molemmat kamarit kokoontuvat vuosittain yhdeksän kuukauden aikana. Ranskan presidentti voi kuitenkin kutsua ne ylimääräiseen istuntoon, jos tilanne niin vaatii.

Historia

Ranskan parlamenttia lainsäädännöstä vastaavana valtiomahtina ei pidä kuitenkaan sekoittaa vanhan hallinnon (Ancien régime) aikaisiin parlamentteihin, jotka olivat oikeusistuimia, joskin niillä oli myös joitain poliittisia toimintoja.

Parlamentti termin nykyaikaisessa mielessä ilmaantui Ranskan poliittiseen elämään vasta Ranskan vallankumouksessa. Sen ilmenemismuodot (yksikamarinen, kaksikamarinen tai monikamarinen), nimitykset ja valtaoikeudet ovat vaihdelleen eri Ranskan perustuslakien mukaisesti.

Ranskan historian eri parlamentit

Aika Perustuslaki Ylähuone Alahuone Muut kamarit Kamareiden yhteiskokous Yksi kamari
1791 Vuoden 1791 perustuslaki Lakiasäätävä kansalliskokous
1793 Vuoden I perustuslaki Lainsäätäjäkunta
1795–1799 Vuoden III perustuslaki Vanhojen neuvosto Viidensadan neuvosto
1799–1802 Vuoden VIII perustuslaki Senaatti Lainsäätäjäkunta Tribunaatti
1802–1804 Vuoden X perustuslaki Senaatti Lainsäätäjäkunta Tribunaatti
1804–1814 Vuoden XII perustuslaki Senaatti Lainsäätäjäkunta
1814–1815 Vuoden 1814 peruskirja Päärien kamari Edustajainhuone
1815 Vuoden 1815 peruskirja Päärien kamari Edustajainhuone
1830–1848 Vuoden 1830 peruskirja Päärien kamari Edustajankamari
1848–1852 Vuoden 1848 perustuslaki Kansalliskokous
1852–1870 Vuoden 1852 perustuslaki Senaatti Lainsäätäjäkunta
1871–1875 Kansalliskokous
1875–1940 Vuoden 1875 perustuslait Senaatti Edustajainkamari Kansalliskokous
1940–1944 Vuoden 1940 perustuslaki
1944–1946 Väliaikainen hallitus Kansalliskokous
1946–1958 Vuoden 1946 perustuslaki Tasavallan neuvosto Kansalliskokous Parlamentti
1958– Vuoden 1958 perustuslaki Senaatti Kansalliskokous Kongressi

Lain valmistelu

Palais du Luxembourg, ylähuoneen kokoontumispaikka.

Perustuslain mukaan lain valmistelu on Ranskassa molempien kamarien, kansalliskokouksen ja senaatin, yhteistyön tulos.

Tämän yhteistyön aikaansaamiseksi on käytössä perustuslain 45 artiklan määrittelemä ”sukkulointi”: "kaikki lakiehdotukset tulee valmistella peräkkäin kahdessa eri parlamentin kamarissa ja siten, että niiden hyväksymät tekstit ovat yhtäpitävät”.

Lähteet

  • Pascal Jan; Les assemblées parlamentaires françaises. La Documentation française. ISSN : 1763-6191.

Aiheesta muualla

  • (Arkistoitu – Internet Archive) Ranskan parlamentin viralliset sivut (ranskaksi)