Rantasuon raatajat
Rantasuon raatajat on ollut kiinnostava aihe pitkään, ja sen vaikutus ulottuu eri elämänalueille. Rantasuon raatajat on jättänyt merkittävän jäljen yhteiskuntaan sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin ja sen merkitykseen teknologisessa kehityksessä. Tässä artikkelissa tutkimme Rantasuon raatajat:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Analysoimme sen vaikutusta historiaan, tieteeseen, politiikkaan ja muille olennaisille alueille. Lisäksi tutkimme, kuinka Rantasuon raatajat on muokannut käsityksiämme ja vaikuttanut päätöksiimme vuosien varrella. Liity kanssamme matkalle selvittääksesi Rantasuon raatajat:n vaikutus elämäämme!
| Rantasuon raatajat | |
|---|---|
 Elokuvan juliste. |
|
| Ohjaaja | Orvo Saarikivi |
| Käsikirjoittaja | Toivo Särkkä |
| Perustuu | Urho Karhumäen romaaniin Rantasuon sankarit (WSOY, 1923), josta ilmestyi uusittu laitos elokuvan ensi-illan jälkeen vuonna 1943 nimellä Rantasuon raivaajat. Romaani murrosvuosilta. |
| Tuottaja | T. J. Särkkä |
| Säveltäjä | Väinö Haapalainen |
| Kuvaaja | Armas Hirvonen |
| Leikkaaja | Orvo Saarikivi |
| Lavastaja | Karl Fager |
| Pääosat |
Ansa Ikonen Eino Kaipainen Toppo Elonperä Elna Hellman |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Suomen Filmiteollisuus SF Oy |
| Ensi-ilta | 1942 |
| Kesto | 91 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
|
|
|
Rantasuon raatajat on Orvo Saarikiven ohjaama elokuva vuodelta 1942. Elokuva perustuu Urho Karhumäen vuonna 1923 ilmestyneeseen romaaniin Rantasuon sankarit, josta ilmestyi uusittu laitos vuonna 1943 elokuvan ensi-illan jälkeen nimellä Rantasuon raivaajat. Romaani murrosvuosilta.
1860-luvulle Hämeeseen sijoittuvan elokuvan päähenkilön rooliin Rantasuon nuoreksi isännäksi Taavetiksi valittiin yli-ikäinen Eino Kaipainen. Taavetti onnistuu viemään kilpakosijan nenän edestä suuren tilan tyttärestä Maijasta itselleen morsiamen (Ansa Ikonen). Avioliitto ei kuitenkaan ole auvoisaa, vaan sitä koettelevat niin luonnonvoimat kuin ihmisetkin. Sota-aikainen isänmaallishenkinen elokuva heijastelee ajan henkeä siinä, kuka maan ja isänmaan omistaa.[1][2]
Näyttelijät
| Ansa Ikonen | … | Töyrylän Maija, Rantasuon nuori emäntä |
| Eino Kaipainen | … | Taavetti, Rantasuon nuori isäntä |
| Toppo Elonperä | … | Isoahon äijä |
| Elna Hellman | … | Anna Lemppanen, "Lemppa-Anna" |
| Hugo Hytönen | … | Vanha Taavetti, Rantasuon vanha isäntä |
| Ensio Jouko | … | Rantalan Masa |
| Paavo Kostioja | … | vallesmanni |
| Edvin Laine | … | Antti, Taavetin vankitoveri |
| Veikko Linna | … | tukkipäällikkö Veijonen |
| Aino Lohikoski | … | Tiina, Rantasuon vanha emäntä |
| Aku Peltonen | … | Pummi, vanginvartija |
| Jalmari Rinne | … | Töyrylän isäntä, Maijan isä |
| Kalle Rouni | … | vankilanjohtaja |
| Yrjö Tuominen | … | Abraham Väisänen, talollinen |
| Pentti Viljanen | … | Salmisen Jussi |
| Valli Raita | … | Taava, Isoahon piika |
| Simo Osa | … | kultaseppä |
| Kalle Viherpuu | … | Lahnalan Mika |
| Evald Terho | … | markkinamies |
| Olavi Saarinen | … | Voutilan Ellu |
| Jalmari Parikka | … | Pahkamäen Aapo |
| Erkki Anio | … | kyytipoika |
| Arja Niska | … | tyttö kirkonmäellä |
| Leo Sarri | … | Jänispuron Manu |
| Topo Leistelä | … | tuomari |
| Edvin Kajanne | … | lautamies |
| Otto Noro | … | lautamies |
| Eija Hiltunen | … | Väisäsen piikatyttö |
| Jarl Malmstén | … | vanginkuljettaja |
| Teijo Joutsela | … | huutokauppakirjuri |
| Einar Nieminen | … | hakumies |
| Martti Saarikivi | … | Maijan ja Taavetin poika |