Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Rassirevonhäntä:tä, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe. Kautta historian Rassirevonhäntä on ollut keskustelun ja kiistelyn aiheena, mikä on herättänyt suurta kiinnostusta sekä akateemisessa että kansanelämässä. Rassirevonhäntä:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmiselämän eri osa-alueilla alkuperästään sen vaikutukseen nykypäivän yhteiskuntaan. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla Rassirevonhäntä:een liittyviä eri näkökohtia, pohditaan sen merkitystä, vaikutuksia ja merkitystä nykymaailmassa. Epäilemättä Rassirevonhäntä on aihe, jota kannattaa tarkastella syvällisesti ja yksityiskohtaisesti, jotta sen vaikutus ja ulottuvuus nyky-yhteiskunnassa ymmärretään.
Rassirevonhäntä | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Caryophyllales |
Heimo: | Revonhäntäkasvit Amaranthaceae |
Alaheimo: | Amaranthoideae |
Suku: | Revonhännät Amaranthus |
Laji: | palmeri |
Kaksiosainen nimi | |
Amaranthus palmeri |
|
Katso myös | |
Rassirevonhäntä (Amaranthus palmeri) on kasvilaji revonhäntien suvussa. Se kasvaa alkuperäisenä Yhdysvalloissa ja Meksikossa. Lajia on käytetty siellä laajasti ravintokasvina ennen eurooppalaisten tuloa[1].
Rassirevonhäntä on aikaisemmin ollut ruokakasvi, mutta nykyisin se on rikkakasvi. Siitä on muodostunut Monsanton Roundupia eli glyfosaattia kestäviä kantoja.[2]
Rassirevonhäntä kasvaa 0,2–2,2 metriä korkeaksi. Sen lehdet ovat 5–8 cm pitkät ja vinoneliömäiset. Pienet kukat ovat pitkissä ja kapeissa tähkissä. Hedelmänä on sileä kota. Rassirevonhäntä on kaksikotinen, sen hede- ja emikukat ovat eri yksilöissä. [3]