Rauhankatu (Turku)

Rauhankatu on Turun Puolalanmäen länsipäästä läpi VIII kaupunginosan eli Port Arthurin kulkeva, Aurajoen suuntainen katu. Noin puolentoista kilometrin mittaisen Rauhankadun varrella sijaitsevat muun muassa Mannerheiminpuisto ja Mikaelinkirkko.

Rauhankatu alkaa Puolalanmäen juurelta ja ylittää muun muassa Humalistonkadun sekä Koulukadun ja Puistokadun, jatkuu läpi Portsan puutaloalueen ja päättyy Annankatuun Portsan länsipäässä. Rauhankatu on melko hiljainen, koska valtaosa liikenteestä, muun muassa bussireitit, on ohjattu kulkemaan pitkin Rauhankadun eteläpuolella kulkevaa samansuuntaista mutta leveämpää Puutarhakatua. Rauhankatu on valtaosin asfaltoitu, mutta kahden viimeisen korttelin osuudelta mukulakivipintainen.

Rauhankatu 1:ssä Puolalanpuiston reunassa sijaitsee W:m Crichton & C:o -telakan johtajan John Edward Eagerin itselleen 1900-luvun alkuvuosina rakennuttama jugendtyylinen huvila, jossa on vuodesta 1984 toiminut Park Hotel. 1960- ja 1970-luvuilla talossa toimi Turun Marttayhdistyksen talouskoulu.^[1]

Numerossa 8, Alex Nyströmin piirtämässä talossa toimi vuosina 1925–1973 hotelli National eli ”Natsu”. 1990-luvun alussa rakennus purettiin vastustuksesta huolimatta ja tilalle rakennettiin nykyinen asuinkerrostalo.^[2]

Rauhankatu 14:ssä oli vuosina 1938–1973 Sisu-pastilleja valmistanut Seres Oy:n tehdas.^[3] Kiinteistössä toimi sittemmin muun muassa Turun kaupungin ulkomaalaistoimisto.^[4]

Rauhankatu 15:ssä, Pumppumäellä eli nykyisen Mannerheiminpuiston laidalla toimivat vuosina 1925–1962 Juseliuksen paitatehdas, vuoteen 1953 saakka myös sen sisaryhtiö Turun Sateenvarjotehdas Oy.^[5]

• Humalistonkatu
• Käsityöläiskatu
• Jarrumiehenkatu
• Koulukatu
• Puistokatu
• Sairashuoneenkatu
• Heikkilänkatu
• Korkeavuorenkatu
• Arvinkatu
• Annankatu

• Rauhankatu 1^[6]
  • 1a Park Hotel, Alexander Nyström 1902–10+3
  • 1b As. Oy Rauhankatu, Ingvald Serenius 1926–1927
  • 1c (Humalistonkatu 13), As.oy Pontela, Torsten Strömberg 1928
• Rauhankatu 2, vihreä jugendkivitalo Rauhanlinna Puolalanpuiston reunassa, Adrian Thomander 1911^[7]
• Rauhankatu 3 (Humalistonkatu 16), tiilipintaiset 12-kerroksiset tornitalot, Aarne Ehojoki ja Veijo Kahra 1956–1957^[8]
• Rauhankatu 11: Jarrumiehenkadun kulmassa vuonna 1956 valmistunut Elias Flemingin piirtämä matala ja suojeltu liikerakennus, sen vieressä 2010-luvun taitteessa valmistunut Jussi Kaikkosen suunnittelema kerrostalo puretun funkistyylisen autohallin paikalla^[9]
• Rauhankatu 12^[10]
  • 12a kerrostalo, Thor Lagerroos 1928
  • 12b Turun Kristillisen Raittiusseuran talo, August Karlsson 1927, laajennus Aarne Ehojoki ja Veijo Kahra 1955
• Rauhankatu 14^[11]
  • 14a kadunvarren puutalo, Arthur Kajanus 1886; sen takana kerrostalo, Harald Smedberg 1926
  • 14b kerrostalo Koulukadun kulmassa, Jouko Ylihannu 1941; makeistehdas Seres, Eero Urpola 1937
• Rauhankatu 15, aiemmin Juseliuksen paitatehdas^[12], nyt As.oy Pumppumäki
• Rauhankatu 16 (Puistokatu 16), Mikaelinkirkko, Lars Sonck 1894–1905^[13]
• Rauhankatu 17b (Puistokatu 15a), asuinkerrostalo, Robert Lyly 1928^[11]
• Rauhankatu 23–25, Abel Sandelin 1951–1952^[14]
• Rauhankatu 18 ja 27 ja siitä eteenpäin: Portsan puutaloja pääosin 1890–1910, arkkitehteina pääosin Arthur Kajanus, Alexander Nyström, Anton Salviander (Rauhankatu 20), Karl Johan Sahlberg (Rauhankatu 22 ja 24) sekä Adrian ja Kaarlo Thomander (Rauhankatu 26, 28 ja 32).^[15]

• Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas. Helsinki: Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 9789525805352

• Harni, Ensio: Muistoja Rauhankadulta, Suomen Turku 3/1965 s. 21–22.