Nykymaailmassa Reykjavíkin roomalaiskatolinen hiippakunta:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Ajan myötä Reykjavíkin roomalaiskatolinen hiippakunta:n merkitys nyky-yhteiskunnassa on kasvanut ja se on synnyttänyt keskusteluja, mielipiteitä ja perusteellisia tutkimuksia sen vaikutuksista ja merkityksestä jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Ilmestymisestään lähtien Reykjavíkin roomalaiskatolinen hiippakunta on kiinnittänyt asiantuntijoiden, harrastajien ja suuren yleisön huomion, ja siitä on tullut aihe, joka ansaitsee syvällisen tutkimisen. Tässä artikkelissa analysoimme Reykjavíkin roomalaiskatolinen hiippakunta:n kontekstia ja sen vaikutusta eri aloilla tarjoamalla kattavan näkökulman, jonka avulla voimme ymmärtää sen laajuutta ja merkitystä nykyään.
Reykjavíkin roomalaiskatolinen hiippakunta | |
---|---|
![]() vaakuna |
|
Valtio | Islanti |
Uskontokunta | Katolinen kirkko |
Piispanistuin | Reykjavík |
Tuomiokirkko | Landakotskirkja |
Piispa | Dávid Bartimej Tencer |
Perustettu | 18. lokakuuta 1968 |
Reykjavíkin roomalaiskatolinen hiippakunta on katolisen kirkon hiippakunta, joka toimii Islannissa. Sen keskuspaikkana toimii Reykjavík.
12. kesäkuuta 1923 perustettiin Islannin apostolinen prefektuuri. 6. kesäkuuta 1929 siitä tuli Islannin apostolinen vikariaatti. Vuonna 1950 maassa oli 443 katolista, mikä muodosti 0,3% maan väestöstä. Seurakuntia oli kaksi. 18. lokakuuta 1968 vikariaatista tuli Reykjavíkin roomalaiskatolinen hiippakunta. Vuonna 1970 seurakuntia oli edelleen kaksi ja katolisia niissä 1 327, 0,7% väestöstä. Vuonna 1990 seurakuntia oli neljä ja niissä jäseniä 2 367, 0,9% väestöstä. Vuonna 2000 seurakuntia oli yhä neljä ja jäseniä 3 827, 1,4% väestöstä. Vuonna 2010 seurakuntia oli viisi ja jäseniä 9 625, 3,0% väestöstä. [1]
Vuonna 2014 hiippakuntaan kuului 5 seurakuntaa, 15 pappia ja jäseniä 11 454, jotka muodostivat 3,5% maan väestöstä.[1]