Rhabdodendraceae

Nykymaailmassa Rhabdodendraceae:stä on tullut yleinen kiinnostava aihe, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Rhabdodendraceae edustaa käännekohtaa tavassamme ymmärtää maailmaa sen vaikutuksesta talouteen sen merkitykseen teknologiassa ja kulttuurissa. Sen merkitys on ylittänyt maantieteelliset esteet ja synnyttänyt maailmanlaajuista keskustelua sen merkityksestä ja seurauksista. Tässä artikkelissa tutkimme Rhabdodendraceae:n monia puolia ja sen roolia tämän päivän yhteiskunnassa analysoimalla sen vaikutuksia ja tulevaisuutta muuttuvassa ja dynaamisessa kontekstissa.

Rhabdodendraceae
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Rhabdodendraceae
Prance
Suvut

Rhabdodendron

Katso myös

  Rhabdodendraceae Wikispeciesissä
  Rhabdodendraceae Commonsissa

Rhabdodendraceae on vain kolme lajia käsittävä trooppinen kasviheimo koppisiemenisten Caryophyllales-lahkossa, johon kuuluvia tunnetuimpia heimoja ovat muun muassa tatarkasvit (Polygonaceae), kohokkikasvit (Caryophyllaceae) ja kaktuskasvit (Cactaceae).

Tuntomerkit

Heimon kasvit ovat pienehköjä ainavihantia puita, joilla on kilpimäisten karvojen muodostama peite. Lehdet ovat melko kookkaita, yksinkertaisia ja korvakkeettomia. Lehtilapa on kuultavapilkkuinen, ja sivusuonet muodostavat silmukoita sen reunan lähelle. Lehtikanta on melko leveä. Täysin kehittyneet lehdet sijaitsevat melko tiheässä oksan päässä ja muuttuvat vähitellen pienemmiksi ja erilaistumattomammiksi oksan tyveä kohti. Kukinto sijaitsee lehtihangassa ja on haarainen. Kukkapohjus on lyhyen maljamainen hypanthium, jonka reunaan kukkalehdet kiinnittyvät sikiäintä lukuun ottamatta. Verholehdet ovat enemmän tai vähemmän yhteenkasvaneita ja lyhyitä. Terälehdet ovat melko paksuja. Heteitä on paljon, ja ponnet ovat palhoja paljon pidempiä. Kukassa ei ole mesiäistä. Sikiäin on yhden emilehden muodostama, ja vartalo kiinnittyy sen tyveen; luotti on hyvin pidentynyt. Luokkimaisesti taipuneita siemenaiheita on korkeintaan kaksi pohjaistukassa. Hedelmä on pieni luumarja, jonka tyvellä on verhiö ja kukkapohjuksen laajentuma; myös hedelmäperä on turvonnut. Siemenessä on ravintovarastona niukka endospermi ja niukka perispermi sekä vihreä ja suurisirkkainen alkio. Kromosomiston annosluku on n = 10.[1]

Levinneisyys

Heimo kasvaa trooppisessa Etelä-Amerikassa[2].

Luokittelu

Heimossa on vain yksi kolmelajinen Rhabdodendron-suku. Sen asema koppisiemenisten luokitusjärjestelmässä on ollut pitkään epävarma. Cronquist (1983) piti sitä Rosales-lahkoon kuuluvana, Takhtajan (1997) sen sijaan sijoitti sen Rutales-lahkoon, vaikka aiemmin oli jo ehdotettu sen sijoittamista Caryophyllales-lahkon yhteyteen.[1]

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla