Rhipogonaceae
Nykymaailmassa Rhipogonaceae on ongelma, joka on saanut yhteiskunnassa merkitystä. Teknologian ja globalisaation myötä Rhipogonaceae:stä on tullut monien kiinnostava kohde, joka herättää keskustelua ja pohdintaa eri aloilla. Olipa kyse yliopistosta, työstä tai jokapäiväisestä elämästä, Rhipogonaceae on vaikuttanut ihmisiin eri puolilla maailmaa monin tavoin. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Rhipogonaceae:n vaikutuksia ja kuinka se on vaikuttanut nykyajan elämän eri osa-alueisiin.
| Rhipogonaceae | |
|---|---|
 Marjova Rhipogonum scandens Uudesta-Seelannista |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Ylälahko: | Yksisirkkaiset Lilianae eli Monocotyledoneae |
| Lahko: | Liliales |
| Heimo: |
Rhipogonaceae Conran & Clifford |
 Rhipogonaceae-heimon levinneisyyskartta |
|
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
Rhipogonaceae eli Ripogonaceae on pieni kasviheimo koppisiemenisten Liliales-lahkossa, johon kuuluu kaikkiaan kymmenen heimoa, tunnetuimpana liljakasvit (Liliaceae). Rhipogonum (tai Ripogonum) on heimonsa ainoa suku.
Tuntomerkit
Kasvit ovat kiipeileviä köynnöksiä, joilla on usein piikkiset varret, muttei kärhiä. Lehdet ovat vastakkaisia, ruodillisia, ja lavassa on kolme voimakasta pitkittäissuonta ja verkkosuonitus. Kukat ovat melko pieniä ja huomaamattomia. Hedelmä on marja.[1]
Sekundaarinen aineenvaihdunta tuottaa flavonoleja. Limasoluja on. Kukinto on vaihteleva, enimmäkseen terttumainen. Heteenponnet avautuvat kukan keskustaan päin tai sivulle. Siitepölyhiukkanen on verkkokuvioinen. Emin vartalo on lyhyt, haaraton, ja luotti liuskainen. Kussakin emilehdessä on kaksi siemenaihetta, ja niistä kehittyy pyöreitä tai melkein kulmikkaita siemeniä, joissa on tärkkelyspitoinen endospermi.[1]
Levinneisyys
Lajit kasvavat Uudessa-Guineassa, Itä-Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Fossiileja on löydetty Tasmaniasta (eoseenikaudelta) ja Patagoniasta (noin 52 miljoonan vuoden takaa).[1]
Luokittelu
Rhipogonum-suvussa on kuusi lajia[1][2]:
- Rhipogonum album R.Br.
- Rhipogonum brevifolium Conran & Clifford
- Rhipogonum discolor F.Muell.
- Rhipogonum elseyanum F.Muell.
- Rhipogonum fawcettianum F.Muell. ex Benth.
- Rhipogonum scandens J.R.Forst. & G.Forst.
Lähteet
- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 . http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.