Liliales
Nykymaailmassa Liliales:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Olipa kyse sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, sen historiallisesta merkityksestä tai vaikutuksesta populaarikulttuuriin, Liliales on vanginnut kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion ja mielikuvituksen. Lisää tietoa Liliales:stä on ratkaisevan tärkeää ymmärtääksemme ympäröivää maailmaa ja sitä muokkaavia voimia. Tässä artikkelissa tutkimme Liliales:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen tarjoamalla täydellisen ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen, jonka avulla lukija voi ymmärtää paremmin tätä kiehtovaa aihetta.
| Liliales | |
|---|---|
 Ruskolilja (Lilium bulbiferum) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: |
Liliales Perleb |
| Katso myös | |
Liliales on yksisirkkaisten kasvien lahko, jonka noin 1 500 lajista useimmat ovat monivuotisia ruohoja, jotkut myös köynnöksiä tai pensaita. Monet lajit varastoivat ravintoa sipuliin tai maavarteen. Corsiaceae-heimon kasvit ovat loiskasveja.
Suuret heimot (yli sata lajia) ovat joko levinneet ainoastaan pohjoiselle pallonpuoliskolle tai niiden levinneisyys on painottunut sinne. Pienet heimot (korkeintaan kymmenen lajia) taas ovat levinneet ainoastaan eteläiselle pallonpuoliskolle, joskus pelkästään Australiaan tai Etelä-Amerikkaan.
Kuten muillakin ruohoilla, on lahkosta tehty vain vähän fossiililöytöjä. Eoseeniltä tunnetaan useita lajeja, kuten Petermanniopsis anglesaensis ja Smilax ja mioseenilta Ripogonum scandens. Ryhmä kehittyi ilmeisesti alaliitukaudella yli 100 miljoonaa vuotta sitten ja alkoi monimuotoistua eri heimoiksi 82–48 miljoonaa vuotta sitten.
Nykyisen luokittelun (APG II -luokittelu) mukaan Liliales-lahkoon kuuluu yksitoista heimoa; aiemmin siihen katsottiin kuuluvan useita muitakin heimoja, jotka nykyisin on sijoitettu omiin lahkoihinsa Dioscoreales ja Asparagales. Lisäksi liljakasvien heimosta on sijoitettu joitakin sukuja muihin heimoihin.[1]
Heimot
Lahkossa on 11 heimoa,[1] joista lilja- ja sudenmarjakasveja kasvaa myös Suomessa.[2]
- Alstroemeriaceae – inkaliljakasvit
- 5 sukua ja 170 lajia Keski- ja Etelä-Amerikassa
- synonyymi: Luzuriagaceae
- Campynemataceae
- 2 sukua ja 4 lajia Uudessa-Kaledoniassa ja Tasmaniassa
- Colchicaceae – myrkkyliljakasvit
- 15 sukua ja 245 lajia lauhkeassa, lämpimässä ja trooppisessa vyöhykkeessä
- synonyymit: Bulbocodiaceae, Burchardiaceae, Compsoaceae, Merenderaceae, Uvulariaceae
- Corsiaceae
- 3 sukua ja 30 lajia Etelä-Kiinassa, Etelä-Amerikan eteläosissa, Uudessa-Guineassa ja Australiassa
- Liliaceae – liljakasvit
- 19 sukua ja 610 lajia pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä
- synonyymit: Calochortaceae, Compsoaceae, Erythroniaceae, Fritillariaceae, Liriaceae, Medeolaceae, Scoliopaceae, Tricyrtidaceae, Tulipaceae
- Melanthiaceae – sudenmarjakasvit
- 16 sukua ja 170 lajia pohjoisessa lauhkeassa ja viileässä vyöhykkeessä
- karhunruohot (Tofieldia) kuuluvat nykyisen käsityksen mukaan Alismatales-lahkoon, karhunruohokasvien (Tofieldiaceae) heimoon
- synonyymit: Chionographidaceae, Heloniadaceae, Paridaceae, Trilliaceae, Veratraceae, Xerophyllaceae
- Petermanniaceae
- vain yksi laji (Petermannia cirrosa) Australian itärannikon keskiosissa
- Philesiaceae – punahuppukasvit
- 2 sukua ja 2 lajia (punasuppilo ja punahuppu) Etelä-Chilessä
- synonyymi: Lapageriaceae
- Rhipogonaceae (tai Ripogonaceae)
- 1 suku (Rhipogonum tai Ripogonum) ja 6 lajia Uudesta-Seelannista Uuteen-Guineaan ulottuvalla alueella
- Smilacaceae – sarsaparillakasvit
- 1 suku (sarsaparillat Smilax) ja 315 lajia tropiikista lauhkeaan vyöhykkeeseen
Lähteet
- ↑ a b Stevens, P. F.: Angiosperm Phylogeny Website (Version 12) mobot.org. Heinäkuu 2012. Viitattu 11.8.2012. (englanniksi)
- ↑ Mossberg B. & Stenberg L: Suuri Pohjolan kasvio, s. 684, 706. (suom. S. Vuokko & H. Väre) Tammi, 2005. ISBN 9513129241