Petermanniaceae
Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Petermanniaceae, joka on noussut merkityksellisemmäksi viime vuosina sen vaikutuksen vuoksi eri aloilla. Petermanniaceae on ollut alan asiantuntijoiden keskustelun ja analyysin kohteena, ja he ovat korostaneet sen vaikutusten ymmärtämisen ja pohtimisen tärkeyttä. Tässä artikkelissa tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja Petermanniaceae:een liittyviä tutkimuksia tavoitteenaan tarjota kattava ja ajantasainen näkemys tästä aiheesta. Samoin tutkimme sen vaikutusta yhteiskuntaan, talouteen, politiikkaan ja muihin olennaisiin näkökohtiin ymmärtääksemme sen laajuutta ja vaikutusta nykyisessä tilanteessa.
| Petermanniaceae | |
|---|---|
 Petermannia cirrosa |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Ylälahko: | Yksisirkkaiset Lilianae eli Monocotyledoneae |
| Lahko: | Liliales |
| Heimo: |
Petermanniaceae Hutch., nom. cons. |
| Lajit | |
| Katso myös | |
Petermanniaceae on kasviheimo koppisiemenisten Liliales-lahkossa. Heimossa on vain yksi laji: Petermannia cirrosa. Sen sukulaisia ovat myrkkylilja- (Colchicaceae) ja punahuppukasvit (Alstroemeriaceae).[1]
Tuntomerkit
Petermannia cirrosa on juurakollinen ja puuvartinen köynnös, joka kiipeilee lehtivastaisten kärhien avulla. Sen juurissa on juuripurje (velamen). Putkiloita on myös varressa ja lehdissä toisin kuin yleensä yksisirkkaisilla, joilla niitä on tavallisesti vain juurissa. Varsi on okainen. Lehdet kiinnittyvät kierteisesti ja ovat lyhytruotisia; lavassa on vahva keskisuoni ja yhteensä 5–7 pääsuonta, suonitus on verkkomainen. Kukinto on viuhkomainen, sijaitsee kärhien tavoin lehteä vastapäätä, ja kukkaperät ovat nivelettömät, kukat pienehköjä. Kehälehdet ovat yksisuonisia ja keskikokoisia. Sikiäin on kehänalainen, istukat ovat parietaalisia (laitaistukoita) ja niissä on paljon siemenaiheita. Siemenaihe on kaksikalvoinen ja sen sydämessä eli nukelluksessa on laitasolukko (siemenaihe on krassinukellaattinen). Hedelmä on marja ja siemenet ovat paksukuorisia. Kasvin aineenvaihduntatuotteista puuttuvat saponiinit, joita on myrkkyliljakasveilla, joihin laji aikaisemmin luokiteltiin.[1]
Kärhet ja kukinnot ovat itse asiassa varsipäätteisiä (terminaalisia), mutta tulevat lehtivastaisiksi, kun hankaverson voimakas kasvu siirtää ne paikaltaan.[1]
Levinneisyys
Laji kasvaa harvinaisena Australian itärannikon keskiosassa[1].
Australian varhaiseoseenikaudelta tunnetaan lajia muistuttava fossiili (Petermanniopsis)[1].
Lähteet
- Stevens, P. F. (2001 onwards). Petermanniaceae Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 .