Inkaliljakasvit

Aihe Inkaliljakasvit on erittäin tärkeä nyky-yhteiskunnassa. Se on herättänyt laajaa keskustelua ja siitä on tullut keskustelun keskipiste eri alueilla. Inkaliljakasvit:n vaikutus elämäämme on kiistaton, ja alan asiantuntijat ovat tunnustaneet sen merkityksen. Kautta historian Inkaliljakasvit on ollut tärkeä rooli, sillä se on muokannut tapaamme elää ja olla vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa. Tässä artikkelissa tutkimme Inkaliljakasvit:n eri puolia ja sen nykyistä vaikutusta. Sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa uppoudumme syvälliseen analyysiin, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää Inkaliljakasvit:n merkitystä elämässämme.

Inkaliljakasvit
Kultainkalilja eli kulta-alströmeria (Alstroemeria aurea)
Kultainkalilja eli kulta-alströmeria (Alstroemeria aurea)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Ylälahko: Yksisirkkaiset Lilianae eli Monocotyledoneae
Lahko: Liliales
Heimo: Inkaliljakasvit Alstroemeriaceae
Dumort., nom. cons.
Synonyymit
  • Luzuriagaceae Lotsy
Suvut
Katso myös

  Inkaliljakasvit Wikispeciesissä
  Inkaliljakasvit Commonsissa

Bomarea acutifolia

Inkaliljakasvit (Alstroemeriaceae) on kasviheimo koppisiemenisten Liliales-lahkossa.

Tuntomerkit

Inkaliljakasvien lehdet ovat leveälapaisia ja kiertyneet ympäri kannastaan niin, että lavan alapinta on yläpuolella. Kukinto on enemmän tai vähemmän viuhkomainen.[1]

Levinneisyys

Inkaliljakasvit kasvavat Keski- ja Etelä-Amerikassa sekä Itä-Australiassa, Tasmaniassa ja Uudessa-Seelannissa[2][3].

Luokittelu

Inkaliljakasveihin kuuluu viisi sukua ja 170 lajia, jotka jaetaan kahteen tribukseen:[1]

  • Alstroemerieae-tribuksen kasveilla on turvonneita vararavintojuuria, kierteinen lehtiasento ja vastakohtaiset kukat, jotka ovat lehtien tavoin kiertyneet ylösalaiseen asentoon; ne sijaitsevat lähes sarjamaisissa kukinnoissa tai yksittäin. Kehälehdet ovat pilkullisia, ja sisäkiehkuran kehälehdissä on usein mettä erittävä kynsi. Sikiäin on kehänalainen ja siinä on paljon siemenaiheita. Hedelmä on kotamainen tai avautumaton. Tribus käsittää kolme sukua ja 165 lajia. Tiukusarjojen (Bomarea) lajit ovat kiipeileviä köynnöksiä, ja lajeja on 100. Inkaliljoja (Alstroemeria) on 65 lajia. Tribus kasvaa Keski- ja Etelä-Amerikan trooppisissa ja lauhkeissa osissa.
  • Luzuriageae käsittää pensasmaisia tai könnösmäisiä lajeja, joilla on vaihtelevassa määrässä puutuneet varret. Lehdet ovat kahdessa rivissä ja ruodillisia tai ruodittomia; tuppi on avonainen. Kukat ovat nivelikäsperäisiä, huomaamattomia, valkoisia ja vastakohtaisia; ryhmityneet kukinnoiksi. Eräillä lajeilla kehä on pieni. Sikiäin on kehänpäällinen ja siinä on muutamia tai paljon siemenaiheita. Hedelmä on marja, ja siemenet ovat pyöreitä. Tribuksen kaksi sukua ja viisi lajia kasvavat Etelä-Amerikassa Perusta Tulimaahan, Falklandinsaarilla sekä Uudessa-Seelannissa, Kaakkois-Australiassa ja Tasmaniassa.

Suvut

Heimon suvut ovat[4][5]:

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla