Riigikogun vaalit 1926
Nykymaailmassa Riigikogun vaalit 1926:llä on keskeinen rooli yhteiskunnan eri osa-alueilla. Riigikogun vaalit 1926 on ollut analyysin ja keskustelun kohteena eri aloilla sen vaikutuksista talouteen kulttuuriin ja politiikkaan. Ajan myötä kiinnostus Riigikogun vaalit 1926:tä kohtaan on kasvanut tasaisesti, ja sen merkitys on edelleen kuuma aihe tänään. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Riigikogun vaalit 1926:een, tavoitteenamme tutkia perusteellisesti sen merkitystä ja ymmärtää sen roolia jokapäiväisessä elämässämme.
Riigikogun vaalit 1926 (III Riigikogu valimised) olivat Viron parlamenttivaalit ja niissä valittiin satajäseninen kolmas riigikogu. Vaalien aikana koko maa oli sotatilassa, joka julistettiin joulukuun 1924 vallankaappausyrityksen aikana. Riigikogun vaaleissa otettiin käyttöön äänikynnys: puolueen oli saatava vähintään kaksi paikkaa päästäkseen parlamenttiin.
Vaalit pidettiin 15.–17. toukokuuta 1926 ja hyväksyttyjä ääniä annettiin 514 595 (äänestysprosentti 73,3 %). Riigikogun paikat jakautuivat puolueittain seuraavasti:
- Sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 24 paikkaa (ääniosuus 22,9 %)
- Maanviljelijöiden liitto 23 (21,4 %)
- Asutustilalliset sekä vuokra- ja pienviljelijät 14 (13,5 %)
- Viron työpuolue (ETE) 12 (12,4 %)
- Viron kansanpuolue 8 (7,4 %)
- Työläisten puolue (kommunistit) 6 (5,8 %)
- Kristillinen kansanpuolue 6 (5,4 %)
- Venäläinen kansalliskokous 3 (3,3 %)
- Saksalais-balttilainen puolue 2 (2,5 %)
- Asunnonomistajien liitto 2 (2,4 %)
Seuraava, neljäs riigikogu valittiin 11.–13. toukokuuta 1929.
| Parlamenttivaalit | |
|---|---|
| Kunnallisvaalit | |
| Presidentinvaali | |
| Europarlamenttivaalit | |
| Kansanäänestykset | |
