Riitti

Tässä artikkelissa aiomme tutkia perusteellisesti Riitti:tä ja sen vaikutuksia yhteiskuntaamme. Riitti on viime vuosina herättänyt suurta kiinnostusta aiheeseen, joka on herättänyt kiivasta keskustelua ja pohdiskelua eri aloilla. Kautta historian Riitti on ollut määräävä tekijä ihmisten elämässä, ja se on vaikuttanut tapaan, jolla he ajattelevat, toimivat ja suhtautuvat ympäristöönsä. Tässä mielessä on ratkaisevan tärkeää ymmärtää Riitti:n merkitys nykyään sekä sen vaikutukset jokapäiväiseen elämäämme. Tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja analysoimaan sen eri puolia auttaaksemme ymmärtämään ja lähestymään Riitti:tä paremmin nykyisessä kontekstissa.

Riitti (latinan sanasta ritus ’tapa’, ’toimitus’) on juhlameno, pyhä seremonia tai uskonnollinen toimitus.[1]

Riitillä on tietty suorittamistapa ja se voi olla yksilön tai yhteisön suorittama. Useimmiten riitin suorittaa tehtävään erikoistunut henkilö, kuten šamaani tai pappi. Monissa kulttuureissa arkisetkin elinkeinonharjoittamiseen liittyvät tapahtumat ovat saaneet seremoniallisen luonteen. Sosiologiassa riitillä voidaan viitata mihin tahansa symboliseen käyttäytymiseen, joka toistuu sopivina hetkinä ja ilmaisee tyylitellyssä muodossa jotakin ryhmän tai yksilön tunnustamaa arvoa tai päämäärää.

Nykyaikaisen riitintutkimuksen on katsottu alkavan skotlantilaisesta teologista ja orientalistista William Robertson Smithistä ja ranskalaisesta sosiologista Émile Durkheimista. Smith korosti uskonnollisen toiminnan merkitystä myös niissä kulttuureissa, joissa varsinaista uskontunnustusta ei ollut.

Durkheim korosti riitin merkitystä yhteisön identiteetille: ”Riitin välityksellä ryhmä toistuvasti uudistaa käsityksen itsestään ja yhteenkuuluvuudestaan; samalla vahvistetaan yksilöiden sosiaalista olemusta.”[2]

Riitit on jaettu kolmeen pääryhmään.

  1. Kalendaaririitit ovat vuodenaikojen ja elinkeinokausien mukaan säännönmukaisesti toistuvia seremonioita. Myöhemmin kalendaaririitit on liitetty tiettyihin kalenteripäiviin. Näin esimerkiksi joulun, uuden vuoden tai juhannuksen juhlintaa on pidetty kalendaaririitteinä.
  2. Siirtymäriitit ovat useimmiten yhteisön järjestämiä seremonioita jotka liittyvät yksilön sosiaalisen aseman (statuksen) muutokseen (initiaatio). Siirtymäriitit ovat usein kolmivaiheisia; niihin liittyy irtautumisriittejä, vaihderiittejä ja liittymäriittejä. Siirtymäriitin tarkoitus on selittää yksilölle tai ryhmälle yhteisörakenteessa tapahtunut muutos. Siirtymäriittejä ovat muun muassa kastejuhla tai nimiäiset, konfirmaatio tai Prometheus-juhla, penkinpainajaiset ja vanhojenpäivä, ylioppilasjuhlat, polttarit, avioliittoon vihkiminen ja lopulta hautajaiset.
  3. Kriisiriitit liittyvät ”kriittisiin” tapahtumiin kuten asuinpaikan vaihtoon, uuden asian aloittamiseen, mutta myös yllättäviin onnettomuuksiin. Kriisiriittien avulla yksilö ja yhteisö saavat apua kriisitilanteen ohittamiseen ja kestämiseen. Kriisiriitti voi olla esimerkiksi hiljaisen hetken viettäminen onnettomuuden jälkeen. Kriisiriitti on myös diasporassa elävien somalinaisten saar-riitti.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
  2. ↑ Otavan suuri ensyklopedia: Riitti

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla