Tässä artikkelissa tutkimme Rotat:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on herättänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion. Rotat on alkuperästään nykypäivän merkityksellisyyteen asti aihe, joka on jättänyt merkittävän jäljen yhteiskuntaan. Seuraavilla sivuilla perehdymme Rotat:n monimutkaisiin yksityiskohtiin ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tämän uteliaan tutkimuksen avulla toivomme paljastavamme Rotat:n tärkeyden ja merkityksen ja tarjoavamme lukijoillemme täydellisemmän ja rikastuttavamman käsityksen tästä jännittävästä aiheesta.
Rotat | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Jyrsijät Rodentia |
Alalahko: | Hiirimäiset jyrsijät Myomorpha |
Yläheimo: | Muroidea |
Heimo: | Rottaeläimet Muridae |
Alaheimo: | Varsinaiset rotat ja hiiret Murinae |
Suku: |
Rotat Rattus G. Fischer, 1803[1] |
Katso myös | |
Rotat (Rattus) on jyrsijöiden suku, johon kuuluu 55 lajia. Suomessa tavattuja lajeja ovat isorotta (Rattus norvegicus) ja mustarotta (Rattus rattus), joista jälkimmäinen ei enää esiinny alueella vakituisesti. Maailman kolmanneksi yleisin rottalaji on polynesianrotta, "kiore" (Rattus exulans). Lemmikkeinä pidettävät kesyrotat on kesytetty isorotasta.