Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Rudolf Lagi:n kiehtovaan maailmaan. Tutkimme sen alkuperää, sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen merkitystä ajan myötä. Rudolf Lagi on aihe, joka ei lakkaa yllättämästä meitä, sen vaikutus ulottuu eri alueille ja on onnistunut vangitsemaan kaiken ikäisten ihmisten huomion. Liity mukaan tähän seikkailuun, kun selvitämme salaisuuksia ja uteliauksia, joita Rudolf Lagi tarjoaa meille. Valmistaudu uppoutumaan matkaan, joka on täynnä löytöjä!
Rudolf Lagi | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Rudolf Theodor Lagi |
Syntynyt | 27. helmikuuta 1823 Kuopio |
Kuollut | 30. joulukuuta 1868 Helsinki |
Ammatti |
kirkkomuusikko säveltäjä |
Muusikko | |
Soittimet | urut |
|
Rudolf Theodor Lagi (27. helmikuuta 1823 Kuopio – 30. joulukuuta 1868 Helsinki) oli suomalainen kirkkomuusikko ja säveltäjä.
Lagin vanhemmat olivat lääninrahastonhoitaja Fredrik Krook ja Agata Juliana Aminoff. Hän otti käyttöön äitinsä edellisen aviomiehen Fredrik Lagin sukunimen. Lagin puoliso vuodesta 1857 oli Evelina Augusta Schmidt (k. 1864). Helsingissä lyseon käytyään Lagi toimi 1840–1842 erään oopperaseurueen orkesterimuusikkona ja opiskeli samalla kieliä ja musiikkia. Hän opetti Kuopion yläalkeiskoulussa saksan kieltä ja laulua 1845–1850. Urkujen soittoa Lagi opiskeli Tukholmassa. Vuonna 1851 hänet nimitettiin Helsingin Nikolainkirkon ensimmäiseksi urkuriksi, mutta hän jatkoi samalla myös opettajan työtään. Lagi perehtyi Suomen ruotsinkielisten ja suomenkielisten virsikirjojen virsien syntyhistoriaan ja keräsi aiheesta laajan aineiston. Työ jäi kesken, mutta aineisto siirrettiin Helsingin yliopiston kokoelmiin. Virsikirjakomitean jäsenenä Lagi toimi 1866–1868.
Lagi sai lähes valmiiksi uuden koraalikirjan, jonka viimeisteli ja täydensi Richard Faltin vuonna 1871. Hän julkaisi lisäksi muun muassa Valittujen Suomalaisten kansanlaulujen vihkot II, IV vuonna 1855. Lagi johti useita sinfoniakonsertteja, piti itsekin pari kirkkokonserttia ja avusti muissa konserteissa.[1]
Lagin säveltämiä ovat seuraavat virret: