Ruotsin maatalous

Nykyään Ruotsin maatalous on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta eri alueilla. Sekä nyky-yhteiskunnassa että ammatillisella alalla Ruotsin maatalous on ottanut tärkeän roolin, koska se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Ruotsin maatalous on onnistunut vangitsemaan kaiken ikäisten ihmisten huomion alkuperästään tämän päivän kehitykseen ja synnyttää edelleen keskusteluja eri foorumeilla. Tässä artikkelissa tutkimme Ruotsin maatalous:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja mahdollista tulevaa kehitystä.

Ruotsalaista metsää ja peltoa Sigtunan seudulla

Ruotsin maatalous on elinkeino, jonka tuotannosta 47 % koostuu viljasta, perunasta, puutarha- ja muista viljelyskasveista sekä vajaat 45 % eläintuotannosta (liha, maito ja kananmunat)[1]. Maan pinta-alasta noin kymmenen prosenttia on maatalousmaata, ja tästä suurin osa keskittyy eteläosiin kuten Skåneen, Blekingeen ja Hallandiin. Ruotsin bruttokansantuotteesta maatalouden osuus vuonna 2007 oli noin kaksi prosenttia. Maan omavaraisuusaste on 80 prosenttia.[2]

Ruotsin maatalous on tehokasta.[2] Maatilojen lukumäärä on vähentynyt ja tilakoko kasvanut viimeisen sadan vuoden aikana. Euroopan unioni on vaikuttanut maatalouden tukijärjestelmiin. Vuonna 1930 maatalouden osuus maan pinta-alasta oli peltoa, puutarhaa ja luonnonniittyä yli 12%. Vuonna 2007 osuus oli kymmenisen prosenttia, mutta tiloja oli alle neljännes aikaisemmasta. Nykyinen viljelys on sangen koneistettua. Ympäristötukien osuus Ruotsin maataloustuista on kansainvälisesti arvioituna korkea.[2][3][4] Kuriositeettina voi sanoa, että muun muassa Ruotsin kuningas saa merkittäviä maataloustukiaisia.[5]

Uppsalassa sijaitsee Ruotsin maatalousyliopisto, ja sillä on osastoja Uumajassa, Alnarpissa ja Skarassa.[6]

Lähteet

  1. ↑ https://jordbruksverket.se/om-jordbruksverket/jordbruksverkets-officiella-statistik/jordbruksverkets-statistikrapporter/statistik/2022-07-05-jordbruksstatistisk---sammanstallning-2022
  2. ↑ a b c Finpro: Maa- ja metsätalous FinPRO. 12/2010. Viitattu 19.10.2015.
  3. ↑ Jaakko Forsman ym.: Ruotsi, s. 448–451. Helsinki: Otava, 1936.
  4. ↑ MTK Keski-Suomen TÄKY+ hanke: Ruotsin ympäristötukijärjestelmän ja erityistukijärjestelmän erittely Matkaraportti TÄKY-opintomatka Ruotsi 25.–27.6.2012. 2012. Arkistoitu 2.6.2016. Viitattu 19.10.2015.
  5. ↑ Ruotsin kuningas saa EU:lta tukevat maataloustuet Helsingin Sanomat. 8.12.2013. Viitattu 19.10.2015.
  6. ↑ SLU – Sveriges lantsbruksuniversitet slu.se. Viitattu 19.10.2015.

Aiheesta muualla