Nykymaailmassa Ruotsinköynnöskuusama on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Tekniikan ja globalisaation myötä Ruotsinköynnöskuusama:stä on tullut avainelementti, joka tunkeutuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Politiikasta populaarikulttuuriin Ruotsinköynnöskuusama on jättänyt lähtemättömän jäljen moderniin maailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme Ruotsinköynnöskuusama:n eri puolia ja kuinka se on vaikuttanut ihmisten elämään ympäri maailmaa. Taloudellisista vaikutuksistaan ympäristövaikutuksiin Ruotsinköynnöskuusama on aihe, joka ansaitsee analysoinnin ja syvällisen keskustelun.
Ruotsinköynnöskuusama | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Ylälahko: | Asteranae |
Lahko: | Dipsacales |
Heimo: | Kuusamakasvit Caprifoliaceae |
Suku: | Kuusamat Lonicera |
Laji: | periclymenum[1] |
Kaksiosainen nimi | |
Lonicera periclymenum |
|
![]() Ruotsinköynnöskuusaman levinneisyys |
|
Katso myös | |
|
Ruotsinköynnöskuusama (Lonicera periclymenum) on kuusamien sukuun kuuluva kasvilaji. Se on 2–4(6) metriä pitkä köynnös. Varsi on joskus karvainen. Lehdet ovat muodoltaan soikeita. Niiden yläpinta on väriltään harmaanvihreä ja alapinta on siniharmaa. Kukinnossa on kolme kiehkuraa. Kukissa on keltaisen ja valkoisen sävyjä, joskus myös punertavaa sävyä. Marjan väri on punainen. Kasvin pölyttäjinä toimivat kimalaiset ja yöperhoset. Luonnonvaraisena kasvia tavataan Etelä-Skandinavian leveysasteille saakka ja sitä esiintyy metsissä, pensaskasvustoissa ja kallioisilla alueilla.[2] Sitä käytetään myös koristekasvina. Kasvi viihtyy aurinkoisella kasvupaikalla. Se menestyy parhaiten Etelä-Suomessa, mutta maan läheisyydessä kasvaessaan se menestyy pohjoisempanakin. Kuivia oksia voidaan leikata vuosittain.[3]