Ruusujuuri

Nykyään Ruusujuuri on aihe, joka on noussut ajankohtaiseksi jokapäiväisen elämän eri alueilla. Tekniikan ja globalisaation myötä Ruusujuuri:stä on tullut keskeinen keskustelu- ja kiinnostuksenkohde monille. Sekä akateemisesti että henkilökohtaisesti Ruusujuuri on herättänyt uteliaisuutta ja keskustelua sen vaikutuksista ja seurauksista. Olipa kyseessä sosiaalinen, poliittinen, taloudellinen tai tieteellinen konteksti, Ruusujuuri on synnyttänyt loputtomia pohdintoja ja tutkimusta, joka pyrkii selvittämään sen monimutkaisuutta ja seurauksia tämän päivän yhteiskunnalle. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Ruusujuuri:n tärkeimpiä ulottuvuuksia ja sen vaikutuksia ympäristöömme.

Ruusujuuri
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Saxifragales
Heimo: Maksaruohokasvit Crassulaceae
Suku: Ruusujuuret Rhodiola
Laji: rosea
Kaksiosainen nimi

Rhodiola rosea
L.[1]

Katso myös

  Ruusujuuri Wikispeciesissä
  Ruusujuuri Commonsissa

Ruusujuuri (Rhodiola rosea) on viileillä alueilla kasvava maksaruohokasvien (Crassulaceae) heimoon kuuluva kasvi. Kasvista käytetään myös nimeä pohjanruusujuuri.

Ruusujuurta kasvaa luonnonvaraisena Skandinavian ja Venäjän pohjoisosissa sekä Alpeilla. Sitä on tavattu myös muun muassa Pohjois-Amerikan itärannikolla sekä Grönlannissa[2]. Se on etupäässä tunturiseudun kosteikkojen liepeillä esiintyvä mehikasvi, joka kasvaa noin 30 senttimetrin korkuiseksi kiehkuraiseksi mättääksi. Kukat ovat kaksikotiset, eli hede- ja emikasvit ovat erikseen.[3]

Ruusujuurta viljellään myös koriste- ja lääkekasvina. Sen juurakko tuoksuu ruusuilta.[4] Sitä käytetään yrttinä muun muassa vähentämään väsymystä ja masennusta ja lisäämään seksuaalista halukkuutta[5]. Se on myös koristekasviksi sopiva ruoho, jonka viljely onnistuu Suomessakin.[6]

Lähteet

  1. ↑ ITIS (englanniksi)
  2. ↑ Rhodiola rosea Flora of North America. Viitattu 26.5.2022 (englanniksi).
  3. ↑ Anderberg, A. & A-L: Den virtuella floran (myös levinneisyyskartta) 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 15.6.2009. (ruotsiksi)
  4. ↑ Eliaksen yrttitarha (Internet Archive)
  5. ↑ http://areena.yle.fi/tv/2024921/ Strömsö 25/36 13.10.2013. (vanhentunut linkki)
  6. ↑ Ruusujuuren viljely onnistuu Suomessakin (vanhentunut linkki)

Aiheesta muualla