Tässä artikkelissa analysoimme Ruusulokki:n vaikutusta moderniin yhteiskuntaan. Ruusulokki on viime vuosina noussut aihe, joka on herättänyt keskustelua ja kiistoja eri aloilla. Kautta historian Ruusulokki:llä on ollut ratkaiseva rooli ihmiskunnan evoluutiossa, ja se on vaikuttanut poliittisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin näkökohtiin. Tämän artikkelin aikana tutkimme erilaisia näkökulmia Ruusulokki:een ja käsittelemme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa ja sen mahdollisuuksia muokata tulevaisuutta. Lisäksi tutkimme Ruusulokki:n eettisiä ja moraalisia seurauksia sekä sen mahdollisia pitkän aikavälin seurauksia.
Ruusulokki | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
Heimo: | Lokit Laridae |
Suku: | Ruusulokit Rhodostethia |
Laji: | rosea |
Kaksiosainen nimi | |
Rhodostethia rosea |
|
![]() |
|
Katso myös | |
Ruusulokki (Rhodostethia rosea) on pieni lokki, joka on kotoisin Koillis-Siperiasta.
Ruusulokki muistuttaa huomattavasti pikkulokkia. Sen pituus on 29–31 cm, siipien kärkiväli 90–100 cm ja paino 120–250 g. Ruusulokin jalat ovat punaiset ja sen kaulassa on ohut musta raita. Höyhenpuku on muuten melkein valkoinen. Päässä voi olla hento ruusunpunainen sävy. Selkä on vaaleanharmaa. Nuori lintu on vaikea erottaa nuoresta pikkulokista.
Ruusulokki pesii Siperian koillisosissa Taimyrin niemimaalta Kolymajoelle ja mahdollisesti myös muualla. Pohjois-Amerikan pohjoisimmissa osissa ja Grönlannissa sekä mahdollisesti myös Huippuvuorilla on todettu pesintöjä. Lajin elinympäristön ala on 50 000–100 000 neliökilometriä ja maailman populaatio on kooltaan 25 000–100 000 yksilöä. Se muuttaa syksyllä vain hiukan etelämmäs avoveden reunaan. Varsinkin Alaskan Point Barrowissa havaitaan joskus syksyisin jopa tuhansia yksilöitä. Se on tavattu Suomessa ensimmäisen kerran 1973, ja sen jälkeen siitä on tehty seitsemän havaintoa.[2]
Pesimäaikana ruusulokit elävät sisämaan soiden ja jokien varsilla lammikoissa ja allikoissa, joissa kasvaa saroja, harmaaleppää ja pajuja. Seuralaislajeina ovat yleensä muun muassa lapintiirat, mustaviklot ja suokukot. Heti pesinnän jälkeen ruusutiirat vaeltavat pohjoiseen Jäämeren ahtojäiden reunaan, jota ne seurailevat.
Ruusulokin pesä on maassa ja naaras munii siihen kaksi tai kolme munaa. Molemmat puolisot hautovat yhteensä 21–23 päivää.
Ruusulokit syövät pääasiassa vesihyönteisiä ja muita vedessä tai mudassa eläviä pieniä selkärangattomia, sekä pikkukaloja.