Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti aihetta Ruutumonninen, aihe, joka on herättänyt kaiken ikäisten ja eri elämänalojen ihmisten huomion. Ruutumonninen on ollut niin tutkijoiden, tutkijoiden kuin harrastajienkin tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena historiallisesta merkityksestään nykypäivän merkitykseen. Kattavan analyysin avulla tarkastelemme Ruutumonninen:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan. Tarkoituksena on tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen yleiskatsaus Ruutumonninen:stä, tässä artikkelissa perehdytään sen moniin puoliin ja tarjotaan laaja ja rikastuttava näkökulma sen todellisen merkityksen ja laajuuden ymmärtämiseen.
Ruutumonninen | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Monnikalat Siluriformes |
Heimo: | Panssarimonnit Callichtyidae |
Suku: | Scleromystax |
Laji: | barbatus |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Ruutumonninen[2] (Scleromystax barbatus) on panssarimonnien heimoon kuuluva kalalaji.[3] Lajia tavataan ainoastaan Brasiliassa.[4] Ruutumonnisen kuvasivat tieteelle ensimmäisen kerran Jean René Constant Quoy ja Joseph Paul Gaimard vuonna 1824.[5]
Ruutumonninen voi kasvaa korkeimmillaan noin 10 senttimetrin mittaiseksi. Yleensä sen pituus on 5 cm.[6]
Ruutumonninen elää luonnonvaraisena kaikkialla Brasiliassa. Ruutumonnista pidetään myös akvaariokalana.[7]