Tässä artikkelissa perehdymme Monnikalat:een, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe. Monnikalat on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena jo pitkään, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti eri alueilla. Monnikalat:llä on perustavanlaatuinen rooli yhteiskunnassamme jokapäiväiseen elämään vaikutuksestaan ammatillisiin ja akateemisiin aloihin. Tässä artikkelissa tutkimme Monnikalat:n eri näkökulmia ja näkökulmia analysoimalla sen kehitystä ajan myötä, sen vaikutuksia eri yhteyksissä ja siitä olemassa olevia erilaisia mielipiteitä.
Monnikalat | |
---|---|
Piikkimonni (Ameiurus nebulosus) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: |
Monnikalat Siluriformes Rafinesque, 1820 |
Heimot[1] | |
|
|
Katso myös | |
Monnikalat (Siluriformes) on kalalahko, jonka lajit elävät kaikentyyppisissä makeissa vesissä ja kaikilla mantereilla lukuun ottamatta Antarktista. Muutamat lajit elävät myös meressä. Monia lajeja käytetään akvaariokaloina.
Monnikaloihin kuuluu hyvin erikokoisia kaloja. Pienikokoisiin kuuluu muun muassa candirú, yksi maailman pienimmistä selkärankaisista ja ainoa, jonka väitetään voivan tunkeutua ihmiseen loisena. Joukkoon kuuluu samalla myös eräitä maailman kookkaimpia makean veden kaloja, kuten Suomessakin aiemmin esiintynyt monni.
Monnikaloille ovat tyypilliset kissaa muistuttavat viikset, mutta niitä ei ole kaikilla lajeilla. Kalan kuuluminen monnikaloihin määritellään lopulta sen kallon ja evien piirteiden perusteella.
Monnikalat on jaettu noin 40 heimoon, joissa on yli 3 700 lajia, ja lajeja kuvataan jatkuvasti lisää. Näin monnikalat ovat toiseksi tai kolmanneksi monilajisin nykyisistä selkärankaislahkoista. Noin yksi 20:stä tunnetusta selkärankaislajista on itse asiassa monnikala.