Tässä artikkelissa tutkimme Imumonnit:n aihetta perusteellisesti, analysoimme sen alkuperää, sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan ja eri näkökulmia ilmiöön. Imumonnit:llä on ollut keskeinen rooli elämämme eri osa-alueilla syntymästään ajan myötä kehittyneeseen kehitykseen ja se on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja pohdintoja eri aloilla. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme Imumonnit:een liittyviä syitä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä kaikille tärkeästä aiheesta.
Imumonnit | |
---|---|
![]() Nuolimonni (Otocinclus macrospilus) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Monnikalat Siluriformes |
Heimo: |
Imumonnit Loricariidae Bonaparte, 1831 |
Alaheimot | |
|
|
Katso myös | |
Imumonnit (Loricariidae) kuuluvat monnikalojen (Siluriformes) lahkoon.
Imumonnit jaetaan kuuteen alaheimoon. Alaheimoihin kuuluu lukuisia sukuja, joista seuraavassa on luetteloitu tunnetuimmat.[1]
Imumonneja elää Etelä-Amerikan jokivesistöissä maanosan pohjoisrannikolta alas Argentiinan pohjoisosiin Paranájoelle saakka. Joitain imumonnilajeja esiintyy jopa Keski-Amerikassa Costa Ricassa ja Panamassa.[1]
Akvaarioliikkeisiin tuodaan usein Etelä-Amerikasta sellaisia imumonneja, joiden taksonominen määrittely ei ole selvä. Niille on keksitty L-numero, jota käytetään kalaryhmien tunnistamiseen. Joskus käy niin, että kaksi tai useampia L-numeroita osoittautuu saman lajin eri alueilta kotoisin oleviksi populaatioksi, joskus taas samalla L-numerolle on luokiteltu kahta lajia.