Alkumonnit

Tässä artikkelissa käsitellään aihetta Alkumonnit, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta ja kiistaa. Alkumonnit on aihe, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion, koska sen merkitys ylittää rajat ja kontekstit. Ilmestymisestään lähtien Alkumonnit on herättänyt paljon keskustelua, ja sitä ovat tutkineet ja analysoineet niin asiantuntijat kuin harrastajatkin. Tässä artikkelissa tarkastellaan Alkumonnit:een liittyviä eri näkökohtia, mukaan lukien sen alkuperä, kehitys, vaikutus ja mahdolliset tulevaisuuden vaikutukset. Samoin tarkastellaan erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä Alkumonnit:stä, tavoitteena tarjota täydellinen ja tasapainoinen näkemys tästä aiheesta.

Alkumonnit
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Monnikalat Siluriformes
Heimo: Alkumonnit
Diplomystidae
Eigenmann, 1890
Suvut[1]
  • Diplomystes
  • Olivaichthys
Katso myös

  Alkumonnit Wikispeciesissä
  Alkumonnit Commonsissa

Alkumonnit (Diplomystidae) on monnikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan Etelä-Amerikasta makeista vesistä. Alkumonnilajeja tavataan vuoristojoista Chilen ja Argentiinan Andeilta. Alkumonnien elintavoista tiedetään vain vähän. Niiden ravintoa ovat nilviäiset, äyriäiset ja vesihyönteiset. Heimon kalat kutevat loppukesästä. Erityisesti Chilessä alkumonneja on pyydystetty ruokakaloiksi, mutta kantojen vähennyttyä niiden merkitys on pienentynyt.[2][3][4]

Lajit ja anatomia

Alkumonnien heimoon kuuluu 2 sukua ja 6 lajia. Lajit ovat Diplomystes camposensis, santiagonalkumonni (D. chilensis), chilenalkumonni (D. nahuelbutaensis), pilkkualkumonni (Olivaichthys cuyanus), vaalea-alkumonni (O. mesembrinus) ja täpläalkumonni (O. viemensis). Kooltaan heimon kalat ovat keskikokoisia ja kasvavat suurimmillaan 28–32 cm pitkiksi. Alkumonnien heimo on monnikalojen heimoista alkeellisin ja kaikkien muiden monnikalojen sisarheimo. Alkumonneilta muun muassa puuttuvat pään luulevyt, rinta- tai selkäevien terävät piikit ja kuonossa on vain 1 viiksipari. Rasvaevä alkumonnilajeilla on pitkä.[1][2][5][3][4]

Lähteet

  1. ↑ a b Nelson, Joseph S.: Fishes of the world, s. 164. Chichester: John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 23.12.2012. (englanniksi)
  2. ↑ a b Family Diplomystidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 23.12.2012. (englanniksi)
  3. ↑ a b Roberto E. Reis, Sven O. Kullander, Carl J. Ferraris: Check list of the freshwater fishes of South and Central America, s. 255. EDIPUCRS, 2003. ISBN 8574303615 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 23.12.2012. (englanniksi)
  4. ↑ a b Tim M. Berra: Freshwater Fish Distribution, s. 151–154. University of Chicago Press, 2007. ISBN 9780226044422 Teoksen verkkoversio Viitattu 23.12.2012. (englanniksi)
  5. ↑ Carl J. Ferraris, Jr.: Checklist of catfishes, recent and fossil (Osteichthyes: Siluriformes), and catalogue of siluriform primary types, s. 165. (Zootaxa 1418) Magnolia Press, 2007. ISBN 978-1-86977-059-4 Teoksen verkkoversio Viitattu 23.12.2012. (englanniksi)