Ryytisalvia

Nykymaailmassa Ryytisalvia:stä on tullut erittäin ajankohtainen aihe. Koska Ryytisalvia on vaikuttanut merkittävästi yhteiskunnan eri osa-alueisiin, se on kiinnittänyt lukuisten asiantuntijoiden ja tutkijoiden huomion, jotka ovat yrittäneet ymmärtää sen vaikutusta ja seurauksia. Syntymisestään nykypäivään Ryytisalvia on synnyttänyt keskustelua, keskustelua ja pohdiskelua eri aloilla, mukaan lukien politiikka, talous, kulttuuri ja teknologia. Tässä artikkelissa tutkimme Ryytisalvia-ilmiötä perusteellisesti analysoimalla sen alkuperää, nykyistä kehitystä ja mahdollisia tulevaisuuden trendejä.

Ryytisalvia
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Huulikukkaiskasvit Lamiaceae
Suku: Salviat Salvia
Laji: officinalis
Kaksiosainen nimi

Salvia officinalis
L.

Katso myös

  Ryytisalvia Wikispeciesissä
  Ryytisalvia Commonsissa

Ryytisalvia (Salvia officinalis) on monivuotinen siemenkasvi, joka kasvaa luonnostaan Välimeren alueella. Sitä on jalostettu niin pitkään, että satoja muunnoksia on kehittynyt. Lehdet voivat olla esimerkiksi vihreitä, violetteja, keltaisia, harmaita tai näiden sekoituksia. Koristeelliset lajit eivät sovi mausteeksi niin hyvin kuin tavallinen harmahtava lajike.

Salvia tulee latinan sanasta pelastaa, ja se viittaa kasvin lääkinnällisiin ominaisuuksiin. Perinteisesti ryytisalviaa on totuttu käyttämään mausteena hyvin rasvaisissa porsasruuissa vähentämään rasvaisuuden makua (esimerkiksi hernekeitto). Platinuksen mukaan ryytisalvia rauhoittaa myrkkykäärmeen puremat. Salvian uskottiin myös auttavan hammaskiilteeseen.[2]

Kasvin eteerisestä öljystä 35–60 % on myrkyllistä tujonia, minkä vuoksi salvian pitkäaikainen ja runsas käyttö voi aiheuttaa hermoston ja ruoansulatuksen toiminnan häiriöitä.[3] Ryytisalvian yhdisteet ovat täysin erilaisia kuin päihteenä käytetyn Salvia divinorumin.

Kasvi kasvaa noin 70 senttimetriä pitkäksi. Se kukkii kesäkuun ja syyskuun välisenä aikana.

Lähteet

  1. ↑ Allen, D.J.: Salvia officinalis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.1. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.9.2016. (englanniksi)
  2. ↑ Milham, M.: Platina´s on right pleasure and good health. The university of North Carolina, Asheville: Pegasus press, 1999. (englanniksi)
  3. ↑ Yrttitarha: Salvia (Salvia officinalis)

Aiheesta muualla