Sähkömagneettinen kenttä
Tänään astumme Sähkömagneettinen kenttä:n kiehtovaan maailmaan, aiheeseen, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Alkuperäistään tämän päivän vaikutuksiin Sähkömagneettinen kenttä on ollut tutkimuksen, keskustelun ja ihailun kohteena. Vuosisatoja kestävän perinnön ansiosta Sähkömagneettinen kenttä on jättänyt lähtemättömän jäljen yhteiskunnan eri puolille. Tässä artikkelissa tutkimme Sähkömagneettinen kenttä:n historiaa, tärkeyttä ja vaikutuksia ja annamme syvemmän käsityksen aiheesta, joka herättää edelleen kiinnostusta ja inspiraatiota nykyään.
Sähkömagneettinen kenttä on staattinen sähkö- tai magneettikenttä - (myös sähkömagneetin synnyttämä) tai ajallisesti muuttuva sähkö-, magneetti- tai sähkömagneettinen kenttä.[1]
Sähkökenttä on sähkövarauksen (Gaussin laki sähkökentille) tai ajassa muuttuvan magneettikentän (Faradayn induktiolaki) synnyttämä fysikaalinen kenttä, joka kohdistaa voiman (todellisiin tai kuvitteellisiin) sähkövarauksiin jokaisessa avaruuden pisteessä.
Magneettikenttä syntyy sähkövarausten liikkeen synnyttämästä sähkövirrasta tai sähkökentän muutoksista[2]. Magneetin, magnetoidun kappaleen,maan ja useimpien muiden taivaankappaleiden ympärillä on luontainen magneettikenttä.
Sähkö- ja magneettikentät ovat sähkömagneettisen vuorovaikutuksen ilmentymiä.
Sähkömagneettinen vuorovaikutus pitää kasassa kaikkea materiaa yksittäisestä atomista monimutkaisiin molekyylisidoksiin; sähkömagneettinen kenttä on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjä. Sähköisesti varautunut hiukkanen hylkii samanmerkkistä varausta muodostamassaan sähkömagneettisessa kentässä ja vetää puoleensa erimerkkistä varausta.[3][4]
Luonnossa esiintyvistä sähkömagneettisista kentistä tunnetuimpia lienevät valon kenttä, Maan magneettikenttä ja Auringon magneettikenttä. Pientaajuisia sähkömagneettisia kenttiä syntyy käytettäessä verkkovirtalaitteita. Radiolähetykset synnyttää lähetysalueelle radiotaajuisen sähkömagneettisen kentän ja mikroaaltouunin toiminta perustuu mikroaaltoalueen (2,4–2,45 gigahertsiä) sähkömagneettiseen kenttään.[5] Sähkömagneettinen spektri kattaa kaiken taajuiset sähkömangneettiset kentät.
Sähkömagneettisten kenttien ja vuorovaikutusten matematiikkaa käsitellään artikkelissa Maxwellin yhtälöt.
Katso myös
- Coulombin laki
- Gaussin laki
- Kenttä (fysiikka)
- Lorentzin voima
- Maan magneettikenttä
- Magneettikenttä
- Maxwellin yhtälöt
- Superpositio
- Sähkökenttä
- Sähkömagnetismi
- Sähkömagneettinen säteily
- Sähkövaraus
- Valo
Lähteet
- ↑ Sähkömagneettiset kentät Työsuojeluhallinto. Arkistoitu 27.10.2021. Viitattu 28.10.2021.
- ↑ Young & Freedman: ”27.2”, University Physics with Modern Physics, 11. painos, s. 1022. Pearson, 2004. ISBN 0-321-20469-7 (englanniksi)
- ↑ Jokela, Kari: [http://www.stuk.fi/documents/12547/494524/6_2.pdf Biosähkömagnetiikan fysikaalisia perusteita] Säteilyturvallisuuskeskus (STUK). Arkistoitu 21.1.2021. Viitattu 28.10.2021.
- ↑ Satu Hassi, Jukka Hatakka, Heimo Saarikko: Lukion fysiikka, Sähkö ja magnetismi 1, s. 8. WSOY, 1998. ISBN 951-0-20143-X
- ↑ Sähkömagneettiset kentät Säteilyturvallisuuskeskus (STUK). Arkistoitu 15.1.2021. Viitattu 28.10.2021.
Aiheesta muualla
