Särkijärvi (Askola)

Tässä artikkelissa tutkimme Särkijärvi (Askola):tä eri näkökulmista, jotta voimme analysoida sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Käymme läpi sen historian, sen mahdolliset sovellukset ja sen vaikutukset eri alueilla. Särkijärvi (Askola) on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime vuosina, herättää keskustelua useilla sektoreilla ja on herättänyt lukuisia tutkimuksia. Näillä linjoilla perehdymme sen tärkeimpiin ulottuvuuksiin ymmärtääksemme sen vaikutusta nykymaailmaan.

Särkijärvi on kylä Askolan kunnassa itäisellä Uudellamaalla. Se sijaitsee kymmenisen kilometriä Askolan keskustasta itään Kylänpäänjärven pohjoisrannalla. Myös järvestä käytetään usein nimeä Särkijärvi. Porvooseen on matkaa noin 13 kilometriä.[1] Särkijärven pohjoispuolella oleva kylä on Huuvari, ja Särkijärvi kuuluu Huuvarin postinumeroalueeseen 07590 (nimiosa vuoden 2019 alusta Askola, aiemmin Huuvari).

Museovirasto on vuonna 2009 luokitellut Särkijärven kylä- ja kartanomaiseman Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, koska se on rakenteeltaan ja rakennuskannaltaan tyypillinen ja hyvin säilynyt Uudenmaan rannikon vanhan maantienvarren asutuskeskittymä ja viljelymaisema.[2]

Vauraalta näyttävä maaseutukylä isoine kivi- ja tiilinavetoineen sijoittuu nauhamaisesti Kylänpäänjärveä kiertävän yhdystie 1605:n varteen sekä peltoaukeiden metsäkumpareille. Maantien varteen sijoittuvat myös 1900-luvun alussa ja 1950-luvulla rakennetut koulut ja vuonna 1927 valmistunut seuratalo Jukola, jossa toimii Huuvarin-Särkijärven Nuorisoseura. Alueen pohjoisosan merkittävä rakennusryhmä on Prestbackan kartanomäki koivukujineen ja empiretyylisine päärakennuksineen. Prestbackassa on ollut myös tiilitehdas. Kylän eteläpäässä on Kylänpää-niminen entinen Byändan ratsutila. Vanhoja ratsutiloja ovat myös Prestbacka ja Tamppi (Dampbacka).[2]

Särkijärven koulu

Tampin kartanon omistaja, hovioikeuden asessori Johan Selim Holmberg perusti kylään koulun vuonna 1883. Se sai oman puurakenteisen rakennuksen 1909 ja rapatun lisärakennuksen 1952.[2]

Lähteet

  1. ↑ Lintupaikkoja Askolan alueella: Kylänpäänjärvi Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry. Viitattu 11.12.2017.
  2. ↑ a b c Särkijärvi (Askola) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muualla

Kirjallisuutta

  • Kekkonen, Ilmo (toim.): Huuvarin-Särkijärven kyläkirja. Huuvari-Särkijärven nuorisoseura, 2002. 303 sivua. ISBN 952-91-4439-3.