Särkynytsydän

Särkynytsydän:n aihe herättää aina suurta kiinnostusta ja keskustelua asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Monivuotisella historialla Särkynytsydän on ollut lukuisten tutkimusten, tutkimusten ja keskustelujen kohteena eri tieteenaloilla. Särkynytsydän on osoittautunut erittäin tärkeäksi aiheeksi nykyään sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja talouteen. Tässä artikkelissa tutkimme Särkynytsydän:n eri puolia sen alkuperästä nykyiseen tilanteeseen, jotta voimme tarjota täydellisen ja ajantasaisen kuvan tästä tärkeästä aiheesta.

Särkynytsydän
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ranunculales
Heimo: Unikkokasvit Papaveraceae
Alaheimo: Fumarioideae
Suku: Särkyneetsydämet Lamprocapnos
Laji: spectabilis
Kaksiosainen nimi

Lamprocapnos spectabilis
(L.) Fukuhara

Synonyymit
Katso myös

  Särkynytsydän Wikispeciesissä
  Särkynytsydän Commonsissa

Särkynytsydän (Lamprocapnos spectabilis, syn. Dicentra spectabilis)[1] on unikkokasvien heimoon kuuluva punakukkainen monivuotinen ruoho. Se on perinteinen koristekasvi.

Ulkonäkö

Särkyneelläsydämellä on pitkät, kaarevat, haarattomat varret ja himmeän sinivihreät liuskaiset lehdet.[2] Varresta riippuvat alaspäin ruusunpunaiset kellomaiset kukat, joiden keskellä vilkkuu valkoista. Yhdessä varressa on rivissä 5–15 kukkaa. Se kukkii toukokuusta heinäkuuhun. Kasvi kasvaa 50–70 cm korkeaksi.[3]

Levinneisyys

Särkynytsydän on alun perin kotoisin Aasiasta, Siperiasta ja Japaniin ulottuvalta alueelta.[4]

Elinympäristö

Särkynytsydän viihtyy auringossa tai puolivarjossa. Se aloittaa kasvunsa aikaisin, ja voi saada hallavaurioita, jos lämpimän kauden jälkeen tulee uudestaan kylmää.[5]

Lähteet

  1. ↑ ITIS Standard Report Page: Lamprocapnos spectabilis itis.gov. Viitattu 20.syyskuuta 2007. (englanniksi)
  2. ↑ Nicehouse
  3. ↑ Puutarha.net (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Ibiblio.org
  5. ↑ Mirrinminttu.net (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla