Särkynytsydän:n aihe herättää aina suurta kiinnostusta ja keskustelua asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Monivuotisella historialla Särkynytsydän on ollut lukuisten tutkimusten, tutkimusten ja keskustelujen kohteena eri tieteenaloilla. Särkynytsydän on osoittautunut erittäin tärkeäksi aiheeksi nykyään sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja talouteen. Tässä artikkelissa tutkimme Särkynytsydän:n eri puolia sen alkuperästä nykyiseen tilanteeseen, jotta voimme tarjota täydellisen ja ajantasaisen kuvan tästä tärkeästä aiheesta.
Särkynytsydän | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Ranunculales |
Heimo: | Unikkokasvit Papaveraceae |
Alaheimo: | Fumarioideae |
Suku: | Särkyneetsydämet Lamprocapnos |
Laji: | spectabilis |
Kaksiosainen nimi | |
Lamprocapnos spectabilis |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Särkynytsydän (Lamprocapnos spectabilis, syn. Dicentra spectabilis)[1] on unikkokasvien heimoon kuuluva punakukkainen monivuotinen ruoho. Se on perinteinen koristekasvi.
Särkyneelläsydämellä on pitkät, kaarevat, haarattomat varret ja himmeän sinivihreät liuskaiset lehdet.[2] Varresta riippuvat alaspäin ruusunpunaiset kellomaiset kukat, joiden keskellä vilkkuu valkoista. Yhdessä varressa on rivissä 5–15 kukkaa. Se kukkii toukokuusta heinäkuuhun. Kasvi kasvaa 50–70 cm korkeaksi.[3]
Särkynytsydän on alun perin kotoisin Aasiasta, Siperiasta ja Japaniin ulottuvalta alueelta.[4]
Särkynytsydän viihtyy auringossa tai puolivarjossa. Se aloittaa kasvunsa aikaisin, ja voi saada hallavaurioita, jos lämpimän kauden jälkeen tulee uudestaan kylmää.[5]