Tässä artikkelissa perehdymme Saamelaiskäräjät (Norja):n jännittävään maailmaan. Tutkimme sen alkuperää, sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja mahdollisia seurauksia tulevaisuuteen. Ilmestymisestään lähtien Saamelaiskäräjät (Norja) on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa ja synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja loputtomia tulkintoja. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään Saamelaiskäräjät (Norja):n tärkeyden eri alueilla sekä sen merkityksen jokapäiväisessä elämässämme. Lisäksi käsittelemme alan asiantuntijoiden erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä tarjotaksemme täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen tästä kiehtovasta aiheesta.
Norjan saamelaiskäräjät (pohjoissaameksi Sámediggi, norj. Sametinget) on Norjan saamelaisten hallintoelin. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja kaudella 2021–2025 on Silje Karine Muotka.
Käräjillä on 39 edustajaa. Suurimmat puolueet ovat Norjan saamelaisliitto (Norske Samers Riksforbund, NSR, 13 edustajaa) ja Työväenpuolue (Arbeiderpartiet, Ap, 10 edustajaa).[1]
Saamelaiskäräjät avasi kuningas Olavi V 9. lokakuuta 1989.
Saamelaiskäräjien rakennus on Kaarasjoella. Norjan kuningas Harald V avasi rakennuksen julkisesti marraskuun 2. päivänä vuonna 2000. Vuonna 1995 järjestettiin kilpailu uuden rakennuksen ulkonäöstä, ja sen voittivat Stein Halvorsen ja Christian Sunby.[2] Rakennus maksoi 128,7 miljoonaa Norjan kruunua, ja sen pinta-ala on 5 300 m².[3]
Vuonna 2015 käräjille valmistui lisärakennus.[4]