Sara Hildénin taidemuseo
Nykymaailmassa Sara Hildénin taidemuseo on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Alkuperäisestä nykypäivään Sara Hildénin taidemuseo on vaikuttanut merkittävästi jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja teknologiaan. Vuosien varrella Sara Hildénin taidemuseo on ollut keskustelun ja pohdinnan kohteena, synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja herättänyt intohimoja. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Sara Hildénin taidemuseo:n vaikutuksia ja merkityksellisyyttä nykyään, tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.
| Sara Hildénin taidemuseo | |
|---|---|
 Sara Hildénin taidemuseo syksyllä 2014 |
|
| Tyyppi | taidemuseo |
| Sijainti |
Laiturikatu 13 Särkänniemi, Tampere |
| Perustettu | 1979 |
| Ylläpitäjä | Tampereen kaupunki |
| Johtaja | Anna Hjorth-Röntynen[2] |
| Kotisivut |
www |
| Koordinaatit | |
 Sara Hildénin taidemuseo |
|
|
|
|
Sara Hildénin taidemuseo on Tampereen Särkänniemessä sijaitseva taidemuseo. Sara Hildén, jonka nimeä museo kantaa, oli vaatetusalan yrittäjä ja suuri taiteen ystävä, joka hankki elämänsä aikana laajan suomalaisen ja ulkomaisen taiteen kokoelman. Taidemuseo on nykyään Tampereen kaupungin ylläpitämä, ja sinne on pysyvästi sijoitettu Sara Hildénin säätiön omistama nykytaiteen kokoelma. Museon kokoelman painopiste on 1960- ja 1970-lukujen taiteessa.
Museo on avoinna ympäri vuoden, ja se on esteetön liikuntavammaisille. Piha-alueella on veistospuisto.[4]
Historia
Tampereen kaupungin ja Sara Hildénin säätiön välinen sopimus museon perustamisesta solmittiin vuonna 1975. Sara Hildén oli ulkomaanmatkoillaan tutustunut useisiin eurooppalaisiin taidemuseoihin. Paikkaa valittaessa Hildén mieltyi rakenteilla olleen Särkänniemen huvipuiston vieressä sijainneen vanhan huvilatontin Näsijärvelle avautuvaan näköalaan. Paikan lisäksi rakennuksen suunnittelun lähtökohdiksi otettiin näyttelysalien liittyminen toisiinsa ja teoksille sopivan valaistuksen luominen. Museorakennuksen suunnittelijaksi valittiin tamperelainen Pekka Ilveskosken arkkitehtitoimisto. Museo avasi ovensa yleisölle helmikuussa 1979. [6][7]
Sara Hildénin taidemuseo oli valmistuessaan Suomen suurin taidemuseo ja Tampereen ensimmäinen nimenomaan taidemuseoksi valmistunut rakennus.[6]
Uusi museorakennus
Sara Hildénin taidemuseon uusi rakennus sijoitetaan Tampereen keskustaan Finlaysonin tehdasalueelle tehtaan vanhan pääkonttorin ja Finlaysonin palatsin väliselle aukiolle. Rakennuksen kansainväliseen arkkitehtuurikilpailuun osallistui 472 ehdotusta ja kilpailun voitti 2021 arkkitehti Janne Hovi ehdotuksellaan Lumen valo. Tulevan taidemuseorakennuksen omistavat Tampereen kaupunki, Sara Hildénin säätiö ja työeläkevakuutusyhtiö Varma.[8]
Kokoelma
Museoon on sijoitettu Sara Hildénin säätiön taidekokoelma, joka sai alkunsa vuonna 1962. Tuolloin Sara Hildén lahjoitti omistamansa taideteokset säätiölle, joka nimettiin hänen mukaansa. Kokoelman ytimen muodostavat Erik Enrothin varhaiskauden maalaukset vuosilta 1945–1963.
Sara Hildénin säätiön kokoelma koostuu suomalaisista ja ulkomaisista maalauksista, veistoksista, piirustuksista ja grafiikasta, ja se on yksi Suomen laajimmista ja merkittävimmistä modernin taiteen kokoelmista. Säätiö huolehtii edelleen kokoelman kartuttamisesta ja tallentaa hankintansa Sara Hildénin taidemuseoon. Tällä hetkellä kokoelmaan kuuluu noin 4 600 teosta sekä testamenttilahjoituksena vastaanotettu graafikko Pentti Kaskipuron taidekokoelma.
Näyttelyt
Museo järjestää vaihtuvia näyttelyitä. Usein kesäaikaan esillä ovat Sara Hildénin säätiön kokoelmateokset modernismin klassikoista uusimpiin hankintoihin. Näyttelyohjelmaan kuuluvat myös suomalaisen nykytaiteen esittelyt sekä erityisesti korkeatasoiset kansainvälisen modernin taiteen ja nykytaiteen katselmukset. Näyttelyiden tutkimuksellinen valmistelu, julkaisutoiminta sekä lapsille ja nuorille suunnattu taidekasvatustyö ovat keskeisiä museon toiminnallisia painopistealueita.
Suosituimmat näyttelyt
- Avajaisnäyttely: 105 275 kävijää vuosina 1979–1980 (11 kk)[10]
- Andy Warhol: 42 000 kävijää vuonna 2014 (2 kk)[11]
Veistospuiston teokset
Sara Hildénin taidemuseon veistospuisto museorakennuksen vieressä avattiin vuonna 1979. Siellä on parisenkymmentä taidemuseon kokoelmiin kuuluvaa veistosta.[12]
| Julkinen teos | Paikka | Kartalla | Tekijä | Paljastusvuosi | Kuva | WD |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Herääminen II[13] | Arvo Siikamäki | 1972 | 
|
|||
| Huomenna[13] | Näsijärven puolella olevalla kalliokumpareella | Hannu Siren | 1982 | 
|
||
| Lähtö[12][13] | Hannu Siren | 1979 | 
|
|||
| Maamerkki[13] | Harry Kivijärvi | 1970 | 
|
|||
| Majakka[13] | Museon takana | Kimmo Pyykkö | 1972 | 
|
||
| Massa ja Kuori ja Konstruktio[13] | Museon takana | Bård Breivik | 1983 | 
|
||
| Naamari[12][13] | Näsijärven puolella olevalla kalliokumpareella | Eero Hiironen | 1970-luku | 
|
||
| Niilillä[13] | Harry Kivijärvi | 1975 | 
|
|||
| Odotus[13] | Museon edustalla, sisäänkäynnin vasemmalla puolella | Harry Kivijärvi | 1974 | 
|
||
| Olo nro. 45[12][13] | (Kolmiosainen teos) | Marko Vuokola ja Pasi Karjula (Olo-ryhmä) | 2007–2009 | 
|
||
| Päätös[13] | Hannu Siren | 1980 | 
|
|||
| Rannalla[13] | Harry Kivijärvi | 1972 | 
|
|||
| Ruuhkaratikka[12][13] | Museolle tultaessa tien oikealla puolella | Rauni Liukko | 1973 | 
|
||
| Sammunut majakka[13] | Museon takana | Kimmo Pyykkö | 1972 | 
|
||
| Suuri portti[13] | Harry Kivijärvi | 1969 | 
|
|||
| Tasapaino[13] | Museon takana | Kimmo Pyykkö | 1970 | 
|
||
| Teema VI[12][13] | Näsijärven puolella olevalla kalliokumpareella | Harry Kivijärvi | 1974 | 
|
||
| Tänään[12][13] | Hannu Siren | 1982 | 
|
|||
| Yö ja päivä[13] | Harry Kivijärvi | 1976 | 
|
Katso myös
Lähteet
- ↑ Kuvataidekohteet keräsivät lähes neljä miljoonaa käyntiä vuonna 2016 13.6.2017. Frame Contemporary Art Finland. Viitattu 9.8.2022.
- ↑ Sara Hildénin taidemuseon johtajaksi valittiin Anna Hjorth-Röntynen 31.6.2022. Sara Hildénin taidemuseo. Viitattu 9.8.2022.
- ↑ http://www.museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21838. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Aromaa, Jonni: Muumit pelastettiin Tampereella – miten käy Sara Hildénin taidemuseon? 15.6.2016. Yle. Viitattu 20.6.2017.
- ↑ Lyyra-Seppänen, Anna: Sara Hildénin taidemuseo: Rakennushistoriaselvitys ja rakennetun ympäristön selvitys (PDF) s. 29–30. Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo, 2017. Viitattu 1.4.2020.
- ↑ a b Lehtinen, Nina: Tamperelainen maamerkki on seissyt paikallaan lähes puoli vuosisataa – kukaan ei varmuudella tiedä, kuka sen suunnitteli 15.9.2024. Aamulehti.
- ↑ Rönkkö, Marja-Liisa: Museorakennukset 1900-luvun jälkipuolella Rakennettu hyvinvointi -sivusto.
- ↑ Roth, Raili: Hildénin tuleva museo nousee Finlaysonin alueelle. Helsingin Sanomat, 21.5.2021, s. B 6. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.8.2021.
- ↑ Lehtinen, Juha: Sara Hildénin taidemuseon uusi ennätys on nyt 115 119. Aamulehti, 17.10.2016, s. A9.
- ↑ Matson-Mäkelä, Kirsi: Kaikkien aikojen yleisöennätys – ihmisveistosten ympärillä odotettavissa ruuhkaa viikonloppuna 14.10.2016. Yle. Viitattu 17.10.2016.
- ↑ Lehtinen, Juha: Sara Hildénin museo teki kävijäennätyksen – ”Iho meni kananlihalle” Aamulehti. 2.10.2016. Arkistoitu 7.10.2016. Viitattu 17.10.2016.
- ↑ a b c d e f g Cai Melakoski: Tampereen aarteet: tunnetko veistospuiston? Vasen kaista. 9.9.2016. Viitattu 22.10.2016.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Sara Hildénin taidemuseo / Veistospuisto; Tampere.fi
Kirjallisuutta
- Valorinta, Riitta – Vuorikoski, Timo – Lukkarinen, Ville – Saari, Marjatta: Sara Hildénin taidemuseo – Sara Hildénin säätiö: Ulkomainen kokoelma, maalaukset, piirustukset, veistokset ja grafiikka. Sara Hildénin taidemuseo 2012. ISBN 978-951-609-484-0
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sara Hildénin taidemuseo Wikimedia Commonsissa
- Sara Hildénin taidemuseon kotisivut
- Yle Areena: Opastettu kierros Sara Hildénin taidemuseon näyttelyssä ”Still Still Life”
- Sara Hildéns Konstmuseum hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)