Sarong

Nykymaailmassa Sarong:stä on tullut jatkuvasti ajankohtainen aihe yhteiskunnan eri alueilla. Sarong:n merkitys heijastuu sen vaikutuksessa ihmisten jokapäiväiseen elämään sekä sen vaikutukseen päätöksentekoon poliittisella, taloudellisella ja sosiaalisella tasolla. Historiallisesta alkuperästään nykyiseen evoluutioonsa Sarong on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena kaikkialla maailmassa. Tässä artikkelissa käsitellään Sarong:een liittyviä eri näkökohtia, joiden tarkoituksena on analysoida sen merkitystä, vaikutuksia ja merkitystä nykyään.

Jaavalaiset miehet käyttävät usein sarongia uskonnollisissa ja vapaamuotoisissa tilaisuuksissa. Nämä miehet on kuvattu Surabayassa Itä-Jaavalla.

Sarong (malaijia) on pitkä putkimainen tai suorakaiteen muotoinen kangas, jota käyttävät sekä naiset että miehet hamemaisena vaatekappaleena Kaakkois- ja Etelä-Aasiassa,[1] Arabian niemimaalla, Afrikan sarvessa ja monilla Tyynenmeren saarilla. Kangas on usein hyvin värikäs, ja se on joko kuosiin kudottua tai painettua. Kuviot voivat olla eläin- tai kasviaiheisia, ruutukuvioita tai ne on voitu valmistaa solmuvärjäyksellä.

Länsimaissa sarong tuli tunnetuksi 1930–1950-lukujen eksotiikalla ratsastavien elokuvien, kuten Dorothy Lamourin tähdittämän Kaksi iloista merimiestä Balissa myötä. Siitä ei koskaan tullut yleisesti käytettyä vaatekappaletta lännessä, mutta ajoittain muotisuunnittelijat tuovat sen uudelleen esiin urheilu- tai rantavaatemallistoissaan.[1]

Khmer-tanssijalla on yllään batiikkivärjätty kambodžalainen sampot.

Lähteet

  1. ↑ a b Martin, Richard: Sarong (Arkistoitu – Internet Archive), St. James Encyclopedia of Popular Culture, Gale 2000. Vaatii HighBeam-tilauksen.

Aiheesta muualla