Sateenkaariahven

Nykymaailmassa Sateenkaariahven on saavuttanut suurta kiinnostusta ja merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. Teknologian ja globalisaation myötä Sateenkaariahven:stä on tullut jatkuva keskustelunaihe, joka vaihtelee kulttuurisista ja taiteellisista näkökohdista tieteellisiin ja poliittisiin näkökohtiin. Sateenkaariahven:n vaikutus on levinnyt maailmanlaajuisesti ja synnyttänyt keskustelua ja ristiriitaisia ​​mielipiteitä yleisessä mielipiteessä. Tässä artikkelissa tutkimme Sateenkaariahven:n eri näkökulmia ja lähestymistapoja ymmärtääksemme paremmin sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme ja tulevaisuuteen.

Sateenkaariahven
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Alalahko: Labroidei
Heimo: Kirjoahvenet Cichlidae
Alaheimo: Cichlasomatinae
Suku: Herotilapia
Pellegrin, 1904
Laji: multispinosa
Kaksiosainen nimi

Herotilapia multispinosa
Günther 1867

Katso myös

  Sateenkaariahven Wikispeciesissä
  Sateenkaariahven Commonsissa

Sateenkaariahven (Herotilapia multispinosa) on keskikokoinen kirjoahven, sukunsa ainoa laji.

Koko ja ulkonäkö

Sateenkaariahven kasvaa 9–12 cm pitkäksi. Kala on yleisväriltään harmaansininen. Sen kyljessä kulkee tumma vaakajuova, joka katkeaa pystysuuntaisten ”sadejuovien” kohdalta. Koiras on värikkäämpi kuin naaras ja sen evien kärjissä on lippumaiset ulokkeet. Ulkoiset erot ovat hyvin pienet. Koirasta ja naarasta on erittäin vaikea erottaa toisistaan kututapahtuman ulkopuolella. Kalan väri vaihtelee sen mielialan mukaan, ja akvaariossa kasvaneet ovat joskus hailakammanvärisiä kuin villit lajitoverinsa.[2]

Alkuperä

Sateenkaariahven elää villinä Keski-Amerikan joissa: Costa Ricassa, Hondurasissa, sekä Nicaraguassa.[3]

Käyttäytyminen ja lisääntyminen

Sateenkaariahvenet ovat melko rauhallisia kaloja, joita ei pitäisi pitää kovin aggressiivisten lajien seurassa. Ne voivat kutea myös seura-akvaariossa. Kaksi naarasta voi kutea yhdessä, mutta kudun hedelmöittämiseen tarvitaan koirasta. Ainoastaan kututapahtuman aikana voi varmistaa kalojen sukupuolen tarkkailemalla kalojen sukuelimiä.[4]

Vesiolot ja ravinto

Sateenkaariahvenille sopivan veden pH on 6,5–8,0; kovuus keskikova (°dH: 9,0–20,0); ja lämpötila 21–29 °C. Ravinnoksi kelpaa oikeastaan kaikki akvaarioon laitettava ruoka: lihapitoiset rakeet, hiutaleet, katkarapupelletit, pakasteet, jopa kesäkurpitsa kelpaa. Ahne, jopa röyhkeä ruokailija, kuten useimmat kirjoahvenet.

Lähteet

  1. ↑ Lyons, T.J. & Matamoros, W.A.: Herotilapia multispinosa IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 8.9.2022. (englanniksi)
  2. ↑ Tropical tank (valokuva)
  3. ↑ Herotilapia multispinosa (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
  4. ↑ Akin ja Paulan lemmikit

Aiheesta muualla