Savoijin kuningashuone

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Savoijin kuningashuone (ital. Casa Savoia) on hallitsijasuku — alun perin aatelisperhe, sittemmin ruhtinassuku ja lopulta kuninkaallinen dynastia —, jonka ruhtinaskunta oli alkujaan Savoiji. Suvun päämiehet ovat kantaneet arvonimiä Savoijin kreivi (vuodesta 1033) ja herttua (vuodesta 1416), Piemonten ruhtinas, Kyproksen, Jerusalemin ja Armenian kuningas (vuodesta 1460), Sisilian kuningas (1713–1720), Sardinian kuningas (1720–1861) ja viimeksi Italian kuningas (1861–1946).

Kuningashuoneen jäsenet polveutuvat Humbert I Valkokädestä (1003–1047/1048). He hallitsivat pitkään Savoijia, joka on nykyään ranskalainen maakunta Italian ja Sveitsin ranskankielisen osan naapurissa Alpeilla.^[1] Savoijin vaakunana on ollut hopeinen risti punaisella kentällä jo 1200-luvulta alkaen, perintönä ristiritareilta. Savoijien hallitsijavalta päättyi italialaisten valittua kansanäänestyksellä valtiomuodokseen tasavallan vuonna 1946. Italian viimeiseksi kuninkaaksi jäi Umberto II, joka hallitsi vain 33 päivää.

Italian perustuslaissa oli vuoteen 2002 asti säännös, jonka mukaan Savoijin kuningashuoneen miespuoliset jälkeläiset eivät saaneet tulla Italian rajojen sisäpuolelle. Perustuslainmuutoksen jälkeen kuninkaallisen perheen jäsenet, mukaan lukien kruununtavoittelija, Napolin prinssi Viktor Emanuel sekä hänen poikansa, Venetsian ja Piemonten prinssi Emanuele Filiberto ovat palanneet Italiaan.

Vaikka Italian tasavallan lainsäädäntö ei anna kuningashuoneen jäsenille erivapauksia, kuningashuone jatkaa muutamien dynastisten ritarikuntien kunniamerkkien jakoa (tasavalta lopetti vanhojen ritarikuntien kunniamerkkien jakamisen ja korvasi ritarikunnat uusilla, mutta vanhojen kunniamerkkien käyttöä ei kielletty) samaan tapaan kuin eräät muut tasavalloiksi muuttuneet Euroopan maat. Samoin kansainvälisen kohteliaisuuskäytännön mukaisesti suvun keskeisistä jäsenistä käytetään myös prinssien ja prinsessojen titteleitä ja heitä puhutellaan kuninkaallisiksi korkeuksiksi, vaikka suvun päämiestä ei valtaistuimen puuttuessa enää kutsutakaan kuninkaaksi tai hänen majesteetikseen eikä Savoijin suvulla ole virallista asemaa Italian tasavallan valtiollisessa protokollassa.

• 1003–1048 Humbert I Valkokäsi (ital. Umberto I Biancamano)
• 1048–1051 tai 1056 Amadeus I (ital. Amedeo I)
• 1051/1056–1060 Otto I (ital. Oddone I)
• 1060–1078 Pietari I (ital. Pietro I)
• 1070–1080 Amadeus II (ital. Amedeo II)
• 1080–1103 Humbert II (ital. Umberto II)
• 1103–1148 Amadeus III (ital. Amedeo III)
• 1148–1189 Humbert III (ital. Umberto III)
• 1189–1233 Tuomas I (ital. Tommaso I)
• 1233–1253 Amadeus IV (ital. Amedeo IV)
• 1253–1263 Bonifatius (ital. Bonifacio)
• 1263–1268 Pietari II (ital. Pietro II)
• 1268–1285 Filip I (ital. Filippo I)
• 1285–1323 Amadeus V (ital. Amedeo V)
• 1323–1329 Edvard I (ital. Edoardo I)
• 1329–1343 Aimone (ital. Aimone)
• 1343–1383 Amadeus VI (ital. Amedeo VI)
• 1383–1391 Amadeus VII (ital. Amedeo VII)
• 1391–1416 Amadeus VIII (ital. Amedeo VIII)

• 1416–1440 Amadeus VIII (ital. Amedeo VIII)
• 1440–1465 Ludvig I (ital. Ludovico I)
• 1465–1472 Amadeus IX (ital. Amedeo IX)
• 1472–1482 Filibert I (ital. Filiberto I)
• 1482–1490 Kaarle I (ital. Carlo I)
• 1490–1496 Kaarle II (ital. Carlo II)
• 1496–1497 Filip II (ital. Filippo II)
• 1497–1504 Filibert II (ital. Filiberto II)
• 1504–1553 Kaarle III (ital. Carlo III)
• 1553–1580 Emanuel Filibert (ital. Emanuele Filiberto)
• 1580–1630 Kaarle Emanuel I (ital. Carlo Emanuele I)
• 1630–1637 Viktor Amadeus I (ital. Vittorio Amedeo II)
• 1637–1638 Frans Hyasintti (ital. Francesco Giacinto)
• 1638–1675 Kaarle Emanuel II (ital. Carlo Emanuele II)
• 1675–1720 Viktor Amadeus II (ital. Vittorio Amedeo II)

• 1720–1730 Viktor Amadeus II (ital. Vittorio Amedeo II), luopui kruunusta 1730
• 1730–1773 Kaarle Emanuel III (ital. Carlo Emanuele III), edeltäjän poika
• 1773–1796 Viktor Amadeus III (ital. Vittorio Amedeo III), edeltäjän poika
• 1796–1802 Kaarle Emanuel IV (ital. Carlo Emanuele IV), luopui kruunusta 1802, edeltäjän poika
• 1802–1821 Viktor Emanuel I (ital. Vittorio Emanuele I), edeltäjän veli
• 1821–1831 Kaarle Felix (ital. Carlo Felice), edeltäjien veli

Savoiji-Carignanon haara

• 1831–1849 Kaarle Albert (ital. Carlo Alberto), edeltäjien kaukainen serkku
• 1849–1861 Viktor Emanuel II (ital. Vittorio Emanuele II ), edeltäjän poika

• 1861–1878 Viktor Emanuel II (ital. Vittorio Emanuele II), edeltäjän poika
• 1878–1900 Umberto I (ital. Umberto I), edeltäjän poika
• 1900–1946 Viktor Emanuel III (ital. Vittorio Emanuele III), edeltäjän poika
• 1946–        Umberto II (ital. Umberto II), edeltäjän poika

• 1871–1873 Amadeus I (esp. Amadeo I), Espanjan kuningas, Viktor Emanuel II:n poika
• 1941–1943 Tomislav II (ital. Aimone d’Aosta), Itsenäisen Kroatian valtion kuningas, Amadeus I:n lapsenlapsi

• 1946–1983 Umberto II
• 1983–2024 Viktor Emanuel, kruununprinssi (Vittorio Emanuele, Principe di Napoli)
• 2024–        Emanuele Filiberto

• Savoijin suvusta on eriytynyt Aostan sukuhaara. Yhdistyneen Italian ensimmäinen kuningas Viktor Emanuel II antoi nuoremmalle pojalleen Amadeukselle (Amedeo) Aostan herttuan arvon. Amadeus toimi vuosina 1870–1873 Espanjan kuninkaana hallitsijanimenään Amadeus I. Hänestä alkaneesta sukuhaarasta käytetään nimitystä Savoiji-Aosta (Savoia-Aosta) erotuksena suvun päähaarasta. Amadeus I:n poika, herttua Emanuele Filiberto oli ensimmäisessä maailmansodassa komentajana toiminut marsalkka. Hänen pojistaan Amadeus toimi Italian miehittämän Etiopian varakuninkaana ja Aimone Kroatian nukkevaltion hallitsijana nimellä Tomislav II. Sukuhaaran nykyinen päämies ja Aostan herttua on viimeksi mainitun pojanpoika Aimone (s. 1967).

Venetsian ja Piemonten prinssi Emanuele Filiberto lähetti ainoana kuninkaallisena julkisen tervehdyksen Porin kaupungille kaupungin täyttäessä 450 vuotta vuonna 2008.^[2] Tapaus ja sen arvokkuus huomioitiin useimmissa paikallisissa tiedotusvälineissä. Prinssin yhteyksien kaupunkiin arveltiin olevan henkilötasolla, vaikka tarkkaa taustaa ei kerrottukaan.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Savoijin kuningashuone.

• Kuningashuoneen lyhyt historiikki (englanniksi)
• Kuningashuoneen nykyisten jäsenten sukuselvitys (englanniksi)