Schleswigin herttuakunta

Tässä artikkelissa perehdymme Schleswigin herttuakunta_:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen monia puolia ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Kautta historian Schleswigin herttuakunta_ on ollut perustavanlaatuinen rooli monilla ihmiselämän osa-alueilla sen vaikutuksista kulttuuriin ja taiteeseen aina sen vaikutuksesta talouteen ja politiikkaan. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Schleswigin herttuakunta_:tä ja sen merkitystä nykymaailmassa tarjoamalla uusia näkökulmia ja lähestymistapoja sen nykyisen merkityksen ymmärtämiseen.

Hakusanat ”Schleswig” ja ”Slesvig” ohjaavat tänne. Sanojen muista merkityksistä katso Schleswig (täsmennyssivu).
Schleswigin herttuakunta kuvan keskiosassa: oranssi alue on nykyisin osa Saksaa, kirkkaanpunainen Tanskaa.

Schleswigin herttuakunta oli herttuoiden hallitsema alue nykyisen Saksan ja Tanskan rajan kahta puolta. Sen eteläraja oli Eiderjoella, pohjoisraja Köningsaulla. Alueen poikki on lyhyt matka Itä­mereltä Pohjan­merelle, ja näiden välillä käyty kauppa on luonut seudulle historiallisesti tärkeän merkityksen.

Herttuakunnan keskuspaikka oli Schleswigin kaupunki.

Schleswig oli tanskalainen herttuakunta 1100-luvulta, kunnes se liitettiin Holsteinin kanssa Preussiin Schleswig-Holsteinin provinssiksi vuonna 1866.[1] Osa Schleswigistä kuului yhdessä Holsteinin osan kanssa vuosina 1544–1713 Holstein-Gottorpin herttuakuntaan, mutta Tanska valloitti tämän osan suuressa Pohjan sodassa ja yhdisti sen muuhun Schleswigiin.

Alueen saksalainen enemmistö nousi kansallisuusaatteen innoittamana kapinaan vuonna 1848 Tanskaa vastaan. Kapina kukistettiin, mutta vuonna 1864 Preussi ja Itävalta liittoutuivat Tanskaa vastaan, koska ne vastustivat Tanskan valtiosäännön soveltamista Schleswigissä. Toisen Saksan–Tanskan sodan jälkeen Slesvig-Holstein jaettiin Itävallan ja Preussin kesken. Vain kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1866 Preussi valtasi koko alueen Itävallalta, ja Schleswig-Holsteinista tuli osa Saksan keisarikuntaa 1870.[2]

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1920 pidettiin alueella kansanäänestys, jonka perusteella Pohjois-Schleswig liitettiin Tanskaan.[2]

Lähteet

  1. ↑ Schleswig Britannica
  2. ↑ a b Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 836. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2

Aiheesta muualla