N. F. S. Grundtvig

Nykyään N. F. S. Grundtvig on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen ympäri maailmaa. Tekniikan ja globalisaation myötä N. F. S. Grundtvig:stä on tullut keskeinen osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Muodista politiikkaan N. F. S. Grundtvig on soluttautunut modernin yhteiskunnan kaikkiin osa-alueisiin. Koska on niin monia erilaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia, on tärkeää syventyä N. F. S. Grundtvig:n aiheeseen ymmärtääksesi sen vaikutusta ja merkitystä nykymaailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme N. F. S. Grundtvig:n monia puolia ja analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan.

N. F. S. Grundtvig
N. F. S. Grundtvig vuonna 1843 C. A. Jensenin kuvaamana.
N. F. S. Grundtvig vuonna 1843 C. A. Jensenin kuvaamana.
Henkilötiedot
Koko nimi Nikolai Frederik Severin Grundtvig
Syntynyt8. syyskuuta 1783
Udby, Tanska
Kuollut2. syyskuuta 1872 (88 vuotta)
Kööpenhamina
Kansalaisuus tanskalainen
Ammatti teologi, kirjailja, virsirunoilija
Osa artikkelisarjaa
Luterilaisuus
Lutherin sinetti
Tunnustuskirjat
Teologia
Suuntaukset
Sakramentit ja jumalanpalvelus
Organisaatio
Historia
Henkilöt

Nikolai Frederik Severin Grundtvig (8. syyskuuta 1783 Udby, Tanska – 2. syyskuuta 1872 Kööpenhamina) oli tanskalainen teologi, kirjailija ja virsirunoilija. Hän oli kansanopistoliikkeen perustaja ja uskonnollinen uudistajanimensä mukaisesti kutsutun grundtvigilaisuuden perustaja.[1]

Elämäkerta

Grundtvig kuului vanhaan luterilaisen pappissukuun, ja hän suoritti itsekin teologian maisterin tutkinnon. Toisaalta häntä kiinnostivat kansan muinaisuskonnot. Vuosina 1825–1837 hän ei saanut hoitaa pappisvirkaa, koska hänen ajatuksiaan pidettiin poikkeavina.[1]

Grundtvig halusi herättää kansan taisteluhengen, jotta sen keskuuteen syntyisi yhteinen kansallisuushenki. Sen avulla kansasta tulisi elävä ja luova kokonaisuus. Kristillisyys liittyy Grundtvig’n mielestä tähän siten, että ihmisen on voitava elää rikkaasti, jotta hän sen avulla kasvaisi kristityksi.[1]

Kasvatuksen piti Grundtvig’n mielestä pohjautua kansallishenkeen, elävään kristillisyyteen, mielipiteen vapauteen ja harkittuihin näkemyksiin. Hän oli kiinnostunut ennen kaikkea aikuisopiskelun kehittämisestä. Vuonna 1844 perusti kansanopistolaitoksen edistämään tavoitteitaan. Kansanopistoaate saikin voimakasta vastakaikua Tanskassa ja muissa pohjoismaissa.[1]

Grundtvig tunnetaan Tanskassa etenkin virsirunoilijana. Häntä pidetään Hans Adolph Brorsonin ja Thomas Kingon ohella merkittävimpänä tanskalaisena virsirunoilijana.[2] Hän on kirjoittanut noin 1500 virttä ja Tanskan kirkon virsikirjassa, Den Danske Salmebog (2003) on 163 hänen kirjoittamaansa ja 90 muokkaamansa virttä.[3] Suomen ev.-lut. kirkon suomenkielisessä virsikirjassa on viisi, suomenruotsalaisessa virsikirjassa yhdeksän sekä Ruotsin kirkon virsikirjassa kymmenen hänen kirjoittamaansa virttä.

Grundtvig’n muistolle omistettu Grundtvig’n kirkko (Grundtvigs Mindekirke) on rakennettu 1921–1940 Kööpenhaminaan.[1]

Teoksia

  • Pyhän Raamatun wähä aikakirja, elih, Piplian mainioitten ja opetusten lyhyä ydin, yynnä kristillisen autuuden opin historian pää-asian. Suomentanut Abrah. Engblom. G. W. Wilén, 1845.
  • Pieni oppikirja ihmiskunnan historiassa : kansakouluja varten. Edlund 1883.

Virsiä

Suomen ev.-lut. kirkon suomenkielisessä virsikirjassa

  • 73 Sinulle, oi Vapahtaja (Hil dig, Frelser og Forsoner, suom. Lauri Pohjanpää 1923)
  • 197 Ajasta aikaan varjellut (Kirken den er et gammelt hus, suom. Lauri Pohjanpää 1923, Uud.virsikirjakomitea 1937, 3. säk. suom. Anna-Maija Raittila 1986)
  • 229 Saa ehtollinen Jeesuksen (Vor Herres Jesu mindefest, suom. Jaakko Haavio 1938)
  • 243 Tiet kaikki kerran kulkee (Her mødes alle veje, suom. Martti Ruuth 1903, uud. virsikirjakomitea 1937)
  • 446 Oi Pyhä Henki, pyydämme (Nu bede vi den Helligånd, suom. Jaakko Haavio 1938)

Ruotsin kirkon virsikirjassa

  • 56 Vanha on kirkko, paikoillaan (Kirken den er et gammelt hus, suom. Lauri Pohjanpää 1923, uud. suom. Anna-Maija Raittila 1999)
  • 133 Taivas on niin sininen (Dejlig er den himmel blå, Suom. William Snell 1967, Uud. suom. Pekka Kivekäs 1997)
  • 160 On Henki tullut taivaasta (Fra Himlen kom den Helligånd, suom. Niilo Rauhala 1997)
  • 198 Kuin kevätaamu hehkuva (Som forårssolen morgenrød) suom. Per Boreman 1946 uud. suom. Niilo Rauhala 1996)
  • 258 Se kätkössä on (O kristelighed!, suom. Per Boreman 1944, Oskari H. Jussila 1945 uud. suom. Anna-Maija Raittila 1996
  • 362 Oi Pyhä Henki, usko luo (Nu bede vi den Helligånd, suom. Jaakko Haavio 1938, uud. Suomen vk. komitea 1984, Niilo Rauhala 1998)
  • 427 Kaikukaa kellot, on keskiyön hetki (Kimer, I klokker, suom. Lauri Pohjanpää 1927, uud. suom. Niilo Rauhala 1995)
  • 622 Ei ole helppo kenenkään (At sige Verden ret Farvel, suom. Georg Gripenstad 1966, uud. suom. Niilo Rauhala 1997)
  • 643 Nyt loistaa päivän kirkas kulta (I al sin glans nu stråler solen, Suom. Anna-Maija Raittila 1996)
  • 707 Saa ehtoollinen Jeesuksen/ Vår Herres Jesu nattvard är (Suom. Jaakko Haavio v: n 1938 Suomen virsikirjaan)

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Otavan suuri ensyklopedia, 2. osa (Cid-Harvey), s. 1537. Otava, 1977. ISBN 951-1-04170-3
  2. ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1, s. 32, 427. Visby: Wessmans, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6 (ruotsiksi)
  3. ↑ Biografi Grundtvig, Nikolaj Frederik Severin dendanskesalmebogonline.dk. (tanskaksi)

Aiheesta muualla