Senonit

Nykyään Senonit on aihe, joka on saanut suuren merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Ihmiset ovat yhä enemmän kiinnostuneita tutkimaan ja ymmärtämään Senonit:n vaikutuksia heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Olipa kyse henkilökohtaisesta, ammatillisesta tai sosiaalisesta näkökulmasta, Senonit:stä on tullut peruselementti, jota emme voi sivuuttaa. Siksi haluamme tässä artikkelissa syventyä Senonit:n aiheeseen, tutkia sen eri ulottuvuuksia ja yrittää valaista sen merkitystä nykymaailmassa. Tutustumme sen alkuperään, sen kehitykseen ajan myötä ja siihen, miten se on vaikuttanut tapaamme elää ja olla yhteydessä. Epäilemättä Senonit on kiehtova aihe, joka ansaitsee syvällisen analysoinnin.

Senonit (lat. Senones) olivat gallialainen heimo. Galliassa he asuivat Seinen ja Loiren välisellä alueella.[1]

Senonien toinen haara tunkeutui noin 400 eaa. Pohjois-Italiaan. He piirittivät etruskien kaupunkivaltiota Clusiumia, jolloin etruskit pyysivät roomalaisia apuun. Tämä johti senonien ja roomalaisten väliseen sotaan. Päällikkönsä Brennuksen johdolla senonit voittivat roomalaiset Allian taistelussa ja hyökkäsivät sen jälkeen Roomaan[2]. Senonit poistuivat vasta roomalaisten maksettua suuret lunnaat.

Gallian sodan aikana senonit olivat aluksi Caesarin liittolaisia, mutta siirtyivät myöhemmin vihollisten joukkoon. Senonien pääkaupunki oli Agedincum, nykyinen Sens.[1]

Lähteet

  • Castrén, Paavo ja Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.

Viitteet

  1. a b Castrén ja Pietilä-Castrén 2000, s. 518
  2. Castrén ja Pietilä-Castrén 2000, s. 84