Sesklí

Nykymaailmassa Sesklí:stä on tullut yhä enemmän kaikenikäisiä ja -taustaisia ​​ihmisiä kiinnostava aihe. Sesklí on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi joko sen historiallisen merkityksen, vaikutuksensa nykyiseen yhteiskuntaan tai tulevaisuuden kannalta. Vuosien varrella se on herättänyt keskustelua, aiheuttanut muutoksia ja synnyttänyt loputonta tutkimusta ja tutkimuksia eri tieteenaloilla. Tässä artikkelissa tutkimme Sesklí:n monia puolia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme ja koko yhteiskuntaan.

Sesklí
Σεσκλί

Etualalla Sesklí (suurin saari), Kouloúndros ja Troumpéto. Sýmin saari suurimpana keskellä ja taustalla Turkkiin kuuluva Datçan niemimaa.

Muut nimet
Sesklío (Σεσκλίο)
Sijainti
Saariryhmä
Pinta-ala
1,826 km²
Väestö
Asukasluku
0
Kartta

Sesklí (kreik. Σεσκλί, kath.kreik. Σεσκλίον, Sesklíon) on pieni Kreikan saari, joka kuuluu Dodekanesian saariryhmään. Saaren pinta-ala on 1,826 neliökilometriä ja se on asumaton (vuonna 2011). Hallinnollisesti Sesklí kuuluu Sýmin kuntaan, Ródoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen.[1]

Sesklí sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren kaakkoisosassa Sýmin eteläpuolella. Saari kuuluu Natura 2000 -verkoston piiriin[2] ja on myös osa kansainvälisesti tärkeää lintualuetta, johon kuuluvat Sými lähisaarineen.[3]

Väkiluvun kehitys

Sesklín väkiluvun kehitys vuodesta 1947 vuoteen 2011:[4]

Vuosi Väkiluku Vuosi Väkiluku
1947 7 1981 0
1951 7 1991 0
1961 3 2001 0
1971 2 2011 0

Lähteet

  1. Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. ANATOLIKO TMIMA NISOU SYMIS KAI NISIDES KOULOUNDROS, SESKLI, TROUMPETO, MARMARAS, KARAVALONISI, MEGALONISI, GIALESINO, OXEIA, CHONDROS, PLATI, NIMOS European Environment Agency. Viitattu 24.1.2010. (englanniksi)
  3. GR169 Simi island and adjacent islets Ελληνική Ορνιθολογική Εταιρεία (Kreikan lintutieteellinen seura). Viitattu 14.10.2009. (englanniksi)
  4. Transgressions des frontières maritimes. Le cas des îlots du Dodécanèse (PDF) 2008. The Historical Review/La Revue Historique. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 3.10.2010. (ranskaksi)