Siaminpiikkisilmä

Tässä artikkelissa tutkimme Siaminpiikkisilmä:n kiehtovaa maailmaa, tutkimme sen vaikutuksia eri yhteyksissä ja sen kehittymistä ajan myötä. Alkuperäistään nykypäivään Siaminpiikkisilmä on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiistan kohteena. Seuraavilla sivuilla perehdymme Siaminpiikkisilmä:een liittyviin olennaisimpiin näkökohtiin, analysoimme sen ominaisuuksia, vaikutuksia ja vaikutuksia yhteiskuntaan. Tämän tutkimuksen avulla toivomme valaisevamme tätä relevanttia aihetta ja tarjoavamme kattavan näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen merkityksen nykymaailmassa.

Siaminpiikkisilmä
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Karppikalat Cypriniformes
Alalahko: Cobitoidea
Heimo: Piikkinuoliaiset Cobitidae
Alaheimo: Cobitinae
Suku: Piikkisilmät Pangio
Laji: myersi
Kaksiosainen nimi

Pangio myersi
(Harry, 1949)

Siaminpiikkisilmä (Pangio myersi) on Kaakkois-Aasian joissa ja järvissä tavattava kala, joka on saanut nimensä pienistä silmien alla olevista piikeistä, jotka voi tarvittaessa kääntää ulospäin. Se on suosittu akvaariokala samoin kuin pienempi sukulaisensa piikkisilmä (Pangio kuhlii).

Koko ja ulkonäkö

Siaminpiikkisilmä on noin 10 cm:n pituinen matomainen kala, joka kasvaa selvästi pönäkämmäksi kuin muut piikkisilmät. Sen vartalossa vuorottelevat leveät tummanruskeat ja ohuet vaaleanruskeat raidat. Sukupuolierot ovat lähes olemattomat, mutta terve täysikasvuinen naaras on koirasta pulskempi.

Alkuperä

Siaminpiikkisilmä on kotoisin Mekong-joen vesistöstä ja muualta Thaimaan kaakkoisosasta.[2]

Käyttäytyminen

Siaminpiikkisilmät piileksivät joskus päiväkausia pohjahiekkaan kaivautuneina, koloissa tai juurakoiden ja kasvien alla. Pehmeä pohjamateriaali on niille hyväksi.[3]

Vesiolot ja ravinto

Siaminpiikkisilmät pitävät lämpimästä (24–30-asteisesta) ja pehmeästä vedestä. Ne syövät vain pohjaan painunutta ruokaa.[4]

Lähteet

  1. ↑ Kottelat, M.: Pangio myersi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.8.2013. (englanniksi)
  2. ↑ Pangio myersi (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
  3. ↑ Loaches.com
  4. ↑ Siaminpiikkisilmä Faunatar. Arkistoitu 8.8.2016. Viitattu 15.7.2017.